Parhaillaan on käynnissä yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kilpajuoksu tiukkenevien budjettiraamien kanssa. Isot yt-neuvottelut ovat ravisuttaneet useampaa korkeakoulua.
Kukin korkeakoulu on juuri jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle suunnitelman seuraavan nelivuotiskauden profiloinneistaan ja poisvalinnoistaan. Korkeakoulun valinnat tai korkeakoulun olemassaolo ylipäänsä ei ole mitäänsanomaton asia oman alueen näkökulmasta. Aluevaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta miten sitä voisi esimerkiksi kuvata ammattikorkeakoulun osalta?
Merkittävin aluevaikuttavuuden mittari on valmistuneiden määrä ja heidän sijoittumisensa omaan maakuntaan. Ammattikorkeakouluamme voi kuvata suihkukaivo-metaforalla. 63 prosenttia opiskelijoistamme tulee omasta maakunnasta ja myös yli 60 prosenttia jää omaan maakuntaan töihin. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta on kuluneiden 24 vuoden aikana valmistunut yli 12 000 amk-tutkinnon suorittanutta ja yli 400 ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta.
Alueemme yritysten ja muiden yhteisöjen näkökulmasta valmistuneet ovat korkeakoulun tärkein tuote. Työvoiman lisäksi yritykset pääsevät opiskelijoiden kanssa tekemisiin monella muullakin tavalla. SeAMKin opiskelijat toteuttavat vuodessa yli 3000 harjoittelua sekä tekevät noin 850 opinnäytettä, joista suurin osa tehdään alueen yritysten tarpeisiin. Näiden lisäksi opiskelijat tekevät vuosittain satakunta yritysprojektia opintoihinsa liittyen. Opintojen aikana tehty yhteistyö tarjoaa yrityksille paitsi hyvän väylän poimia parhaita osaajia, tuo se useimmiten myös mukavaa nuorta tuulahdusta yritysten käytäville.
Opiskelijoiden lisäksi korkeakoulun vaikuttavuus heijastuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Korkeakoulujen profiilit yleensä heijastelevat alueidensa elinkeinoelämän tarpeita. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kärjet ovat agrobiotalous, teollinen internet pk-yrityksissä, työhyvinvointi sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Yritykset, jotka panostavat uuden kehittämiseen, ovat yleensä myös jossain tekemisissä korkeakoulujen kanssa. SeAMK toteuttaa alueen yritysten kanssa noin sata tutkimus- ja kehittämisprojektia vuodessa sekä lisäksi noin 300 maksullisen palvelutoiminnan toimeksiantoa.
Maakuntakorkeakoulu rakennettiin paikkaamaan nuorten koulutuksen keskittämistä, ja se toimii kuudella paikkakunnalla lähiluukkuna alueen yrityksille.
Korkeakoulut tuovat alueelle osaajia ja asiantuntemusta. Ammattikorkeakoulumme 350 työntekijästä noin 60:llä on tohtori- tai lisensiaattitutkinto. Tärkeä aluevaikuttavuuden muoto on myös korkeakoulun henkilöstön maksamat verot. 75 prosenttia SeAMKin henkilöstöstä asuu Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun työntekijöilleen maksamista palkoista ja palkkiosta tehtiin ennakonpidätystä vuonna 2015 yhteensä yli viisi miljoonaa euroa.
Korkeakoulut säteilevät monin tavoin uutta osaamista ja hyvinvoinnin kasvua omilla alueillaan, ja siksi niistä halutaan joka alueella pitää kynsin hampain kiinni.
Elina Varamäki
Kirjoittaja työskentelee tutkimus- ja innovaatiojohtajana sekä vararehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.