Me allekirjoittaneet haluamme ensinnäkin esittää parhaat kiitoksemme Erkki Rantamäelle ansiokkaasta, asiantuntevasta ja ajankohtaisesta kirjoituksesta Ilkka-Pohjaisen mielipidesivulla 16.8.2023. otsikolla ”Jokaisen sukupolven ei tarvitse rakentaa kaupunkia uudelleen”. Tämä pitää täysin paikkansa, ja on erittäin ajankohtaista ja koskettaa meistä jokaista. Siinä hän toteaa, ettei kaikki vanha ole huonoa eikä kaikki moderni hyvää!
Vaasan rakennusperintöyhdistystä on moitittu, että sen toiminta jarruttaa kaupungin kehitystä. Onko asia niin? Eikö voitaisi kysyä, onko kaikki suurellinen uudisrakentaminen tarpeellista? Miksi jokaisen sukupolven tulisi rakentaa kaupunki uudestaan?
Vaasassa 1960-ja 1970-lukujen purkuvimmassa hävitettiin monia kauniita rakennuksia, jotka säästyivät talvisodan pommituksissa. Tilalle saatiin ilmeettömiä betonikolosseja, jotka eivät rakennuksina häikäise, toteaa kirjoittaja.
Kaupungissamme on edelleen vireillä useita rakennusten purkusuunnitelmia, joiden tuleva kohtalo on punnittavana Vaasan hallinto-oikeudessa.
”Korjaaminen kannattaa aina”, kertoo Tampereen yliopiston tutkija, professori Satu Huuhka haastattelussaan 14.4.2021. Julkaisu on Ympäristöministeriön sivulla: Purkaa vai korjata. Hän sanoo mm., että vanhan korjaaminen on sekä kustannustehokkaampaa että vähäpäästöisempää kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. Suomessa rakennukset ovat hyvin harvoin niin huonossa kunnossa, ettei korjaaminen kannattaisi. Jopa korjauskelvottomiksi luokitellut rakennukset harvoin ovat sellaisia.
Rakentamisella vaikutetaan paljon ihmisten elinympäristöön ja viihtyvyyteen. Purkamisella aiheutetaan ihmisille tarpeetonta juurien katkomisen ja levottomuuden tuntemuksia. Purkaminen on sitä paitsi valtavaa varojen tuhlausta ja ympäristön kuormittamista sekä arvokkaan kerroksellisuuden hävittämistä.
Näihin tekijöihin Vaasan rakennusperintöyhdistys pyrkii vaikuttamaan ja puolustamaan kaupunkilaisten taloudellisia- ja ympäristöarvoja sekä kaupunkikuvan myönteistä kehittämistä. Purkamisen kustannukset ovat miljoonissa ja ongelmajätteen käsittely erittäin kallista. Nämäkin varat voitaisiin ohjata korjaamiseen purkavan uudisrakentamisen sijaan.
Purkamista ja uuden rakentamista perustellaan kustannuksilla. Korjaaminen ei kannata, sanotaan. ”Purkaa vai korjata”-raportissa selvitettiin myös purkamisen, uudisrakentamisen ja korjaamisen kustannuksia, ja lopputulos on siinäkin suhteessa selvä; laskelmat tehneen VTT:n mukaan korjaaminen tulee halvemmaksi sekä investointi- että käyttövaiheessa, vaikka korjaustarpeet olisivat suuriakin.
Todellisuudessa kasvukeskuksissa purkamiseen ajaa usein korjauskustannusten sijaan maan arvo. Puhutaan rakennusten huonosta kunnosta, kun todellisuudessa halutaan tehdä bisnestä ja nämä rakennukset ovat sen esteenä.
Jos ilmastonmuutoksen eteneminen halutaan pysäyttää, päästöjä pitää vähentää nyt ja lähitulevaisuudessa. On yleisesti tiedossa, että rakentamisesta aiheutuu suuria päästöjä. Kestää vuosikymmeniä, ennen kuin uudisrakennuksen mahdollinen suurempi energiatehokkuus kuittaa sen rakentamisesta aiheutuneen hiilipiikin. Jos eri vaihtoehtojen hiilijälkivaikutukset pitäisi ottaa huomioon kokonaisuudessaan kaavaa laadittaessa, se ohjaisi rakennusten säilyttämiseen, eli suojeluun.
Maankäyttö-ja rakennuslain 12. pykälä velvoittaa pitämään huolta mm. rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallisesta ja jatkuvasta hoidosta ja kunnossapidosta. Saman lain 139. pykälä luettelee lisäksi purkamisluvan edellytykset.
Elämme niin vakavan ja koko maailmaa uhkaavan ilmastokatastrofin keskellä, että kaikki nopeat keinot sen pysäyttämiseen tulee ottaa käyttöön.
Me allekirjoittajat viittaamme MRL:n 62. pykälän kohtaan ja vetoamme Vaasan kaavoitukseen, että se pyrkisi Vaasan rakennusperintöyhdistys ry:n kanssa rakentavaan neuvottelu-ja yhteistoimintaan kaupunkimme ja sen asukkaiden parhaaksi.
Pirkko Tammi ja Kirsti Sundback
Vaasa