Moldovalaiset äänestivät sunnuntaina, ottaako maa uuden askeleen lähemmäs EU:ta ja kauemmas Venäjän vaikutuspiiristä.
Maassa äänestettiin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, ja samalla järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Vaalien alla Moldovan viranomaiset pyrkiät torjumaan Venäjän yrityksiä vaikuttaa äänestysten lopputuloksiin.
Kansanäänestyksessä moldovalaisilta kysyttiin, pitäisikö perustuslakia muuttaa niin, että EU:hun liittyminen kirjattaisiin lakiin kansalliseksi tavoitteeksi.
– Tämä on meille historiallinen päätös, ehkä tärkein sen jälkeen kun itsenäistyimme Neuvostoliitosta, sanoo Politico-lehdelle Cristina Gherasimov, EU-integraatiosta vastaava Moldovan varapääministeri.
Gherasimov pitää EU-jäsenyyttä ainoana mahdollisuutena vakauttaa Moldovan demokratia.
Samoilla linjoilla oli 60-vuotias taloustieteilijä Olga Cernega, joka antoi äänensä hyytävän kylmässä pääkaupungissa Chisinaussa.
– Tulin antamaan ääneni maamme vauraudelle, rauhalle ja hyvinvoinnille, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Äänestykset päättyivät iltayhdeksältä, ja alustavien tulosten odotettiin valmistuvan noin tuntia myöhemmin.
EU-mielinen presidentti vahvoilla
Moldova haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022 pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja jäsenyysneuvottelut alkoivat viime kesäkuussa. Ajatushautomo WatchDogin tuoreessa mielipidekyselyssä noin 63 prosenttia vastaajista kannatti Moldovan EU-integraatiota ja 32 prosenttia vastusti.
WatchDogin analyytikon Valeriu Pashan mukaan olennaista on se, kuinka suuri määrä ihmisiä osallistuu kansanäänestykseen. Jotta tulos olisi pätevä, on äänestysaktiivisuuden oltava vähintään 33 prosenttia. Samaan aikaan Venäjä-mieliset puolueet ovat yrittäneet saada ihmisiä boikotoimaan äänestystä.
Presidentinvaaleissa EU-myönteinen presidentti Maia Sandu pyrkii toiselle kaudelle ja on selkeä voittajasuosikki. Hän johti WatchDogin tuoretta kannatusmittausta 36 prosentin ääniosuudella. Seuraavaksi suosituin ehdokas, Venäjä-mielisen sosialistipuolueen Aleksandr Stoianoglo jäi kymmeneen prosenttiin.
Sandu ei todennäköisesti saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä. Siinä tapauksessa presidentinvaalit ratkaistaan toisella kierroksella kahden viikon kuluttua.
Venäjä ostaa ääniä rahalla
Sandu on toistuvasti syyttänyt Venäjää vaikutusyrityksistä Moldovan sisäpolitiikkaan, ja Venäjän lonkerot ulottuvat myös näihin vaaleihin. Moldovan viranomaiset epäilevät, että jopa neljäsosaan äänestäjistä on pyritty vaikuttamaan venäläisellä rahalla.
Moldovan poliisi paljasti Venäjän suuren mittaluokan vaalivaikuttamisoperaation lokakuun alussa. Poliisin johtajan Viorel Cernauteanun mukaan 150 000 ihmisen epäillään saaneen pankkisiirtoja Venäjältä. Äänioikeutettuja Moldovassa on 3,3 miljoonaa.
Tutkinnassa on tehty noin 350 ratsiaa ja pidätetty satoja ihmisiä epäiltynä vaalivaikuttamisesta.
Poliisin mukaan vaikutusoperaation takana oli Venäjä-mieliseen suuryrittäjään ja entiseen poliitikkoon Ilan Shoriin linkitettyjä ihmisiä. Shor tuomittiin viime vuonna poissa olevana petoksesta. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ehätti aiemmin tällä viikolla "kategorisesti" kieltämään syytökset vaalivaikuttamisesta.
Vaaleihin on pyritty vaikuttamaan myös Venäjän narratiiveja ajavalla disinformaatiolla, jota Moldovan viranomaiset ovat yrittäneet torjua sulkemalla Venäjä-mielisiä media-alustoja.
Ajatuspaja WatchDogin mukaan disinformaatiossa toistuvat muun muassa kertomukset siitä, että EU sanelee yksipuolisesti ehdot Moldovalle ja että kansanäänestyksellä ei olisi vaikutusta EU-jäsenyysprosessiin.
Moldovan EU-jäsenyyden kannalta kysymysmerkkejä aiheuttaa myös Venäjä-mielinen Transnistrian alue, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1990. Mikään maa ei ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä, ja muodollisesti se kuuluu Moldovalle. Alueella on ollut venäläissotilaita 1990-luvun alusta asti.
Korruptiota vastustava naispresidentti
Moldovan ensimmäisestä naispresidentistä Sandusta on tullut Moldovassa monelle muutoksen symboli.
Sandu työskenteli muun muassa Maailmanpankin ekonomistina ennen kuin hänet vuonna 2012 valittiin Moldovan opetusministeriksi.
Vuonna 2016 Sandu perusti Toiminta- ja solidaarisuuspuolueen (ASP). Hän pyrki jo tuolloin presidentiksi, mutta hävisi Venäjän tukemalle Igor Dodonille. Vuonna 2019 Sandu nousi pääministeriksi ja seuraavana vuonna presidentiksi, kun hän otti voiton Dodonista yllättävän selvin numeroin.
Voittavan presidentinvaalikampanjansa Sandu perusti korruptionvastaisuuteen ja lupasi "siivota maan".
Sandun kauden aikana Moldova on muun muassa uudistanut oikeus- ja vaalijärjestelmiään sekä julkishallintoaan. Presidenttiä on kuitenkin myös kritisoitu lännen lobbaamisesta sen sijaan, että hän olisi keskittynyt esimerkiksi taloustilanteen kohentamiseen. 2,6 miljoonan asukkaan Moldova on yksi Euroopan köyhimpiä maita.
Uuden ehdokkuutensa julkistamisen yhteydessä Sandu sanoi, että hänen sukupolvensa tehtävä on "integroida Moldova demokraattisesti ja vapaasti suureen eurooppalaiseen perheeseen".
- - - - -
Juttu on julkaistu alun perin sunnuntaina 20.10., ja sitä on korjattu 31.10. klo 20.04.. Jutussa siteerattiin aiemmin Politico-lehden väärää tietoa äänioikeutettujen määrästä. Heitä oli 3,3 miljoonaa, ei reilu miljoona, kuten jutun toisessa kappaleessa toisen väliotsikon jälkeen aiemmin luki. Poistettu myös seuraava kappale, jossa oli tähän väärään tietoon perustuvia arvioita.
