Suomalaisessa koripallossa kiehuu taas kerran.
Korisliigaseurat ovat lopen kyllästyneitä liiton sanelupolitiikkaan. Esille on noussut jälleen ajatus, että liigaseurat perustaisivat jopa oman osakeyhtiön päättämään asioistaan pesäpallon ja jääkiekon tapaan.
Korisliigaseurat kokoontuvat perjantaina ja tästä asiasta takuulla palaverissa keskustellaan.
Myrsky nousi, kun Koripalloliiton liittovaltuusto hyväksyi viikonloppuna ensi kaudelle ns. home grown -säännöstön täysin vastoin liigaseurojen tahtoa.
Uuden säännön mukaan Suomessa koripallo-oppinsa saaneita home grown -pelaajia pitää Korisliigan ottelupöytäkirjassa olla kahdeksan, jos pöytäkirjaan on merkitty 12 pelaajaa. Naisten Korisliigassa vastaava luku on yhdeksän.
Home grown -pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka voi edustaa Suomea kansainvälisessä kilpailussa tai on ennen 22 ikävuotta pelannut Koripalloliiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena eri pelikautena. Käytännössä uusi sääntö siis sanelee kotimaisten pelaajien määrän. Ulkomaalaisia saa olla neljä kappaletta.
Vuodesta 2007 lähtien aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoihin osallistuvat joukkueet ovat sopineet ulkomaalaispelaajien määrästä sarjakohtaisesti ns. herrasmiessopimuksella, joka on toiminut hyvin.
Lapuan Kobrien manageri Markku Turja ja Kauhajoen Karhun korispomo Mika Perälä lyttäävät liittovaltuuston päätöksen täysin käsittämättömänä. Varsinkin Turjan tuohtuminen ei ole ihme, sillä onhan päätös koripalloliitolta täydellinen haistatus mainion kauden pelanneen Lapuan suuntaan.
– Liittovaltuustolla ei ole mitään tekemistä korisliigaseurojen kanssa. Siellä tekevät päätöksiä ihmiset, jotka eivät tiedä lajin arjesta ja yhtään mitään. Kabinetissa on helppo tehdä tällaisia lapsellisia päätöksiä. Jos Damon Williams ja Aubrey Conerly eivät olisi pelanneet meillä, tuskin koko sääntöä olisi tehtykään. Pelkkää Kobrien kiusaamista, murjaisee Turja.
Kobrissa päättyneellä kaudella pelanneet Williams ja Conerly ovat palloilleet jo kauan Suomessa ja pelanneet parisen vuotta Suomi-statuksella. Heitä ei siis ole laskettu ulkomaalaispelaajiksi. Puolisentoista vuotta sitten tehty sääntö heitetään nyt romukoppaan uuden tieltä. Molemmilla tulee olemaan vaikeaa jatkaa uraansa missään seurassa muuttuneessa tilanteessa.
Turjan mukaan alkaa olla aika, että Korisliiga yhtiöityisi ja pääsee näin irtautumaan liiton mielivaltaisista päätöksistä ja sääntömuutoksista.
– Nyt liittovaltuusto päättää mitä liigaseurat saavat tehdä, vaikka sen ei tarvitsisi sattua lainkaan Korisliigaan.
Turjan mukaan edessä on kilpavarustelu osaavista suomalaispelaajista, joka tietää palkkojen nousua ja seurojen konkursseja.
– Onhan Henrik Dettmankin sitä mieltä, että mitään rajoituksia ei liigassa tarvittaisi, koska sarjan tason pitää olla kova. Nyt taso tipahtaa, kun poistuu hyviä pelaajia. Tämä tulee heijastumaan maajoukkueeseenkin, joka on viime vuosina ollut parempi kuin koskaan. Ymmärrän, jos jenkkien määrää rajoitetaan, mutta tällä päätöksellä rajoitetaan kaikkia eurooppalaisia.
Turja ei ole kuitenkaan huolissaan Kobrien tulevaisuudesta.
– Sääntöjen puitteissa mennään. Tarkoitus on ollut jo ennen tätä päätöstä ottaa ensi kaudella paljon omia junnuja kasvamaan.
Perälän mielestä prosessissa ei edetty kaikkien pelisääntöjen mukaan.
– Sääntöehdotus esiteltiin seuroille tammikuussa ja se tyrmättiin täysin. Siitä huolimatta kilpailujohtaja Tom Westerholm vei asian eteenpäin hallitukselle. Voi kysyä oliko liittovaltuustolla edes ymmärrystä asiassa, jonka se sai hallitukselta päätettäväkseen. Onko tämä edes laillista?
Perälän mukaan edessä on muutoksen aika. Liigaseurat keskustelevat nykyään toistensa kanssa ja ovat yhteistyössä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Ei voi olla niin, että joku keksii sääntöjä ja maksuja liigan nimiin. Liigaseuroilla pitää tulevaisuudessa olla edustus neuvotteluissa. Sanelupolitiikka saa jo riittää, Perälä toteaa.
Esa Kivimäki, Seinäjoki.