Etelä-Pohjanmaan elinvoiman hiipuminen on tuttu puheenaihe. Väestö ikääntyy, nuoret muuttavat koulujen jälkeen muualle, ja paikalliset palvelut taistelevat olemassaolostaan.
Olemme tottuneet ajatusmaailmaan, jossa alueita pidetään elossa tiekunnostusten, hallinnollisten tukihimmelien ja virastojen rakentamisen varjolla.
Vaihtoehtojakin on, ja onnistumisia. Esimerkiksi Etelä-Koreassa. Siellä maatalousministeriön hankkeessa jaetaan 17 kunnassa asukkaille puhdasta perustuloa, ilman mitään ehtoja tai lomakesulkeisia.
Vastaavia tuloksia on saatu myös esimerkiksi Yhdysvaltojen laajasta "Rural Guaranteed Minimum Income" -tutkimusaloitteesta.
Kokeilussa on juju: Rahaa ei roiskita pankkitilille tuhlattavaksi mihin sattuu, vaan se jaetaan paikallisena ostokuponkina, joka pakottaa pitämään eurot kiertämässä oman alueen yrityksissä.
Korealainen saa vuodessa noin 700 euroa, ja parikymppiset tuplaten, jotta heillä olisi enemmän syitä jäädä kotikulmille.
Tämä nerokas malli on osoittautunut menestykseksi. Kymmenessä ensimmäisessä kokeilukunnassa väkiluku kääntyi noin viiden prosentin kasvuun, ja paikallisten yrittäjien kaupankäynti kasvoi reilusti.
Ajatus ilmaisesta rahasta voi särähtää korvaan. Mutta tekoäly myllää pian työnteon mallit, ja jonkinlainen perustulo on lähes vääjäämättä edessämme.
Kela on kokeillut tätä jo 2017–18, joten kannattaako odotella tumput suorina, vai ajaa muutosta omilla ehdoillamme alueemme eduksi?
Malli resonoisi suoraan Seinäjoen seudun yrittäjähengen kanssa. Paikalliseen kulutukseen sidottu perustulo olisi piristysruiske yrityksille ja turvaisi alueen lähipalvelut. Samalla se tekisi syrjäisemmilläkin alueilla asumisesta taloudellisesti houkuttelevaa, etenkin nuorille, joita täällä kipeästi tarvitaan.
Korean kokeilu todistaa, että maaseudun elinvoima ei synny infrasta tai byrokratiasta. Fiksut panostavat suoraan ihmisiin ja heidän ostovoimaansa. Kun eurot kiertävät paikallisissa palveluissa, yritykset kukoistavat, työpaikat säilyvät, ja seudun vetovoima nousee kohisten.
Kun yhteiskunnan tukijärjestelmiä väistämättä uudistetaan, Etelä-Pohjanmaa voisi näyttää suuntaa tarjoutumalla pilottialueeksi mallille, joka tukee teiden ja seinien sijaan suoraan ihmisiä ja paikallisia palveluita.