Konkurssien lisääntyminen Suomessa näkyy myös niihin liittyvän rikollisuuden kasvuna.
– Karkeasti sanottuna konkursseihin liittyvät rikostapaukset ovat Helsingissä muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet, sanoo Helsingin poliisin talousrikostutkinnan johtaja, rikostarkastaja Lauri Huittinen.
Huittinen puhui keskiviikkona aiheesta tiedotustilaisuudessa, jossa poliisi kertoi muun muassa talous- ja ihmiskaupparikollisuuden ajankohtaisista ilmiöistä.
Viime vuonna Suomessa asetettiin konkurssiin noin 3 300 yritystä, kun vuonna 2024 vastaava luku oli noin 3 000 ja vuonna 2023 noin 2 700.
Konkursseihin liittyvät rikokset ovat Huittisen mukaan talousrikoksista vaativimpia tutkia. Tutkinnoissa haastavaa on selvittää, liittyykö raha yrityksen liiketoimintaan vai ei. Lisäksi rahaa saatetaan siirtää ulkomaille ja kirjanpitoa väärentää. Poliisin havaintojen mukaan rikosepäilyt liittyvät useimmiten pieniin yrityksiin esimerkiksi kuljetus- sekä ravintola- ja kahvila-alalla.
Talousrikokset keskittyvät pääkaupunkiseudulle
Poliisille ilmoitettujen talousrikosten määrä on Suomessa kasvanut poliisin mukaan tasaisesti koko 2020-luvun. Talousrikokset keskittyvät vahvasti pääkaupunkiseudulle.
Viime vuonna Suomessa ilmoitettiin lähes 2 800 talousrikosta, joista noin 560 Helsingissä. Pääkaupunkiseudun kolmen poliisilaitoksen alueilla kirjattiin yhteensä noin 45 prosenttia kaikista Suomessa ilmoitetuista talousrikoksista.
Talousrikosten keskittymistä pääkaupunkiseudulle selittää moni asia.
Yksi ilmeinen syy on se, että pääkaupunkiseudulla asuu eniten ihmisiä. Tämän lisäksi liike-elämä keskittyy ja iso osa Suomen yrityksistä rekisteröidään Helsinkiin, Huittinen sanoo.
Kynnysrahaa jopa 25 000 euroa
Helsingin poliisi tutkii vuosittain myös kymmeniä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä rikoksia. Niissä tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat muun muassa kiskonnantapainen työsyrjintä, kiskonta ja ihmiskauppa.
Työperäisen hyväksikäytön tutkinnassa on viime vuosina poliisin mukaan korostunut kynnysrahojen käyttö. Kynnysrahalla tarkoitetaan Suomeen tulevilta työntekijöiltä lähtömaassa vaadittua maksua työpaikan järjestämisestä. Summat vaihtelevat poliisin mukaan muutamasta tuhannesta jopa 25 000 euroon.
Rikostarkastaja Nina Räty Helsingin poliisista kuvaili tiedotustilaisuudessa kynnysrahaa eräänlaiseksi velkavankeuden tilaksi. Usein maksu rahoitetaan velalla, jolloin uhri joutuu myymään tai panttaamaan omaisuuttaan.
Rädyn mukaan työperäinen hyväksikäyttö on yleisintä matalapalkka-aloilla, kuten siivousalalla ja terveydenhoidossa. Kainuussa taas ilmiö on näkynyt metsäalalla. Rädyn mukaan tekijällä ja uhrilla on usein sama etninen tausta.
"Eivät usein uskalla puhua"
Poliisi kertoi havainneensa hyväksikäyttöä myös koulutusperusteisessa maahantulossa eli niin sanotussa koulutustuonnissa. Siinä ulkomailla toimivat välittäjät tai konsultit markkinoivat Suomea lupaamalla opiskelijoille opintojen lisäksi esimerkiksi varmaa työllistymistä tai taloudellista tukea. Lisäksi he ovat voineet vaatia opiskelijoilta erilaisia maksuja.
Suomessa opiskelijat ovatkin huomanneet suurten lupausten olleen tyhjiä. Ilmiö on suhteellisen tuore, ja Räty sanoi, että tapaukset tulevat poliisin tietoon usein viranomaisyhteistyön ja Rikosuhripäivystyksen kautta.
– Hyväksikäytön kohteeksi joutuneet eivät usein uskalla puhua viranomaisille.
