Kansallista uniapneapäivää vietetään tänään torstaina. Päivän teema on virkistävä uni.
Ihminen viettää noin kolmanneksen ajastaan untenmailla. Jos kaikki on hyvin, uni virkistää. Huonosti nukutun yön syynä voi olla uniapnea. Se on sairaus, jonka oireisiin on jo pitkään suhtauduttu vakavasta.
Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä. Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.
Uniapnean oireet huomaa helpommin kumppani, joka havahtuu petikaverin pitkiin hengitystaukoihin. Ilmajokinen Toive Tynjälä sai uniapneadiagnoosin parikymmentä vuotta sitten.
– Hyvin hoidetussa uniapneassa ihminen herää virkistyneenä, kun hän saa nukkua rauhassa ilman unikatkoja, mies iloitsee.
Uniapneetikoille annetaan hoitovälineeksi laite, jota käytetään öisin. Ensin laitetaan maski kasvoille ja sen jälkeen kone puhaltaa letkun kautta ilmaa hengitysreitteihin, jotta ne pysyvät auki.
– Laite on hyvin yksinkertainen käyttää. Laitteessa on myös kostuttaja, mikä helpottaa pois nenän tukkoisuudesta, Tynjälä selvittää.
Hoitamaton uniapnea voi aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia, riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.
Uniapnean riskitekijöistä merkittävin on ylipaino. Painon noustessa myös kaulan ja nielun alueelle kertyy ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi. Muita yleisiä riskitekijöitä ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.
Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset. Tynjälä antaa muutaman kroonisesta väsymyksestä kärsiville.
– Uniapneaa voi arvella sairastavansa, jos päiväsaikaan unettaa. Jotkut saattavat nukahtaa jopa liikennevaloissa. Väsymys ilmenee erityisesti ruokailun jälkeen. Kun tällaisia oikeita havaitsee, kannattaa ottaa yhteyttää terveyskeskuslääkäriin, kehottaa Tynjälä.
