Vastuullinen valtionjohtaja osaa rauhoitella sanoillaan kansalaisia.
Teot sen sijaan paljastavat, onko tilanne vakava vai ei.
Siksi kannattaa puntaroida, mitä tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki perjantaina aamupäivällä ja sanoi sen jälkeen ensimmäisenä tavatessaan toimittajia.
– Tänä aamuna päätin kutsua kokoon niin sanotun tp-utvan, ja eräänä ajatuksena tuohon nopeaan kokoontumiseen oli oikeastaan se, että halusin vähän itsekin mitata, kuinka meidän hallintomme ja kuinka me itse tp-utvassa kykenemme ottamaan kantaa nopeisiin tilanteisiin, Niinistö aloitti astuessaan tiedotusvälineiden eteen Valtioneuvoston linnan portailla.
Harmaalta taivaalta tihutti symbolisesti vettä; oli kuin taivas olisi itkenyt hiljaa.
Presidentti näytti poikkeuksellisen vakavalta. Virka-autoon noustessaan Niinistö pyysi hänelle tutulta valokuvaajalta, ettei tämä julkaisisi hänestä kuvia, joissa presidentti näyttäisi hymyilevän. Pyyntöään Niinistö perusteli tilanteen vakavuudella.
Vaikka Niinistö korostaa viisaasti, ettei jännite ole välittömästi leviämässä Itämerelle, presidentin ja hallituksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan pikakokous kertoo tarpeesta varautua tilanteeseen, jossa Suomen valtionjohdon olisi päätettävä muutamissa tunneissa, miten Suomi reagoisi sotilaalliseen konfliktiin Itämerellä.
– Tämä kiire ei ollut mitenkään dramaattinen, vaan halusin myöskin nähdä tämän, Niinistö painotti.
Toisin sanoen presidentti halusi varmistua siitä, että tp-utva olisi tositilanteessa nopeasti toimintakykyinen.
Tämä looginen johtopäätös ei hymyilytä ollenkaan, koska rauhallisessa maailmassa tp-utvalla ei olisi tarvetta pikakokouksiin.
Pienet valtiot eivät enää voi luottaa kansainvälisen oikeuden normien suojelevan niitä.
– Kansainvälistä oikeutta, ikävä kyllä, mittaillaan siellä sun täällä jatkuvasti. Nimenomaan sen rajoja. Niitä rajoja kyllä aika vapaamielisesti myös tulkitaan, Niinistö huokasi.
Raa’an kyyninen todellisuus on järkytys 1980- ja 1990-luvulla syntyneille sukupolville.
Niinistö on syntynyt elokuussa vuonna 1948 – kolme vuotta toisen maailmansodan päättäneiden atomipommien jälkeen – eikä hänellä ole illuusioita alati vahvistuvasta todellisuuden raudankylmästä luonteesta.
Näissä oloissa on viisasta, että valtionjohto valmistautuu tekemään Suomen itsenäisyyden varjelemiseen liittyviä päätöksiä muutamissa tunneissa.
Mekään emme voi luottaa esimerkiksi YK:n moraaliseen valtaan tilanteessa, jossa joku uhkaisi Suomea sotilaallisen voiman käytöllä.
– Me pidämme tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö nyt toimii todella ripeästi. YK:ssa asiaa on jo käsitelty, eikä löytynyt yksimielisyyttä ennen tätä Yhdysvaltojen iskua. Saattaa olla, että YK:n piirissä on vaikeata löytää nopeita ratkaisuja, mutta välttämätöntä on se, että kansainvälinen yhteisö nyt toimii, Niinistö arvioi.
Optimismi on arvokasta, ja sitä pitää vaalia länsimaisena arvona, mutta YK:n voimattomuus kemiallisten aseiden käytön edessä repii palasiksi illuusiot maailman hyvyydestä.
Tällöin geopoliittisesti hankalissa paikoissa tahtomattaan sijaitsevat valtiot, kuten pieni Suomi, alkavat varautua lähes kaikkeen.
Onneksi perjantaiaamun tp-utvan kokous oli vain harjoitus.
Aidossa tilanteessa presidentti ei olisi tavannut toimittajia kotikutoisen kodikkaasti tihkusateessa Valtioneuvoston linnan portailla.
Toivoa sopii, että emme koskaan päädy tilanteeseen, jossa valtionjohto antaa arvionsa median edustajille syvällä maan uumenissa ilmapommien ulottumattomissa.
Pohjimmiltaan me voimme pitkälti vain seurata tapahtumia ja toivoa parasta, mikä heijastui Niinistönkin sanoista.
– Keskustelimme pitkään tästä vallitsevasta tilanteesta. Selväähän on, että silloin 4. päivä tehdyn iskun, jossa kemiallinen ase aiheutti laajaa vahinkoa ja paljon ihmisuhreja, Suomi on tuominnut. Jo tuossa yhteydessä pidimme erittäin tärkeänä, että kemiallisten aseiden kieltojärjestö tarkoin selvittää, mistä on ollut kysymys. Yhdysvallat on siinä käsityksessä, että neljännen päivän iskulla ja kemiallisella aseella on selvä yhteys tuohon lentotukikohtaan, johon Yhdysvallat iski, Niinistö pohti.
– Suunnitelmissa ainakin on Yhdysvaltain ulkoministerin matka Moskovaan vajaan viikon sisällä. Silläkin on nyt entistä suurempi painoarvo, tasavallan presidentti arvioi.
Varmaa on vain se, että vakavien kansainvälisten uutisten virta jatkuu.
Eikä Niinistöä pitkään aikaan hymyilytä lehtikuvissa.
LAURI NURMI, Helsinki / Lännen Media