Vuoden takainen liikenneverkkoselvitys päättyi ministeriöiden riitaan. Silloin tavoitteena olleisiin uudistuksiin verrattuna jatkotyöryhmän esitys jäi tussahdukseksi.
Liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän keskiviikkoiset esitykset olivat laimeita reilu vuosi sitten päättyneeseen yritykseen verrattuna. Kiistanalaisimpiin kysymyksiin, kuten liikenteen verotukseen tai tienkäyttömaksuihin työryhmä ei ottanut kantaa. Eipä niitä edes ollut toimeksiannossa. Ainakin ulospäin yksimielinen työryhmä ehdotti sen sijaan hankeyhtiöitä vauhdittamaan uusia tie- ja ratahankkeita. Yhtiöissä voisivat olla omistajina muun muassa eläkeyhtiöt.
Reilu vuosi sitten työnsä päättäneen edellisen työryhmän tavoitteet olivat kunnianhimoisia. Jopa niin kunnianhimoisia, että työryhmä ajoi lopulta vauhdilla karille. Työ päättyi ministeriöiden ja ministerien väliseen kiistaan ja uudistukseen liittyneen lausuntokierroksen keskeyttämiseen suuren kohun saattelemana.
Suurin erimielisyys liittyi tuolloin suunnitelmaan perustaa valtion liikenneverkkoyhtiö sekä poistaa autovero ja korvata se muilla rahoituskeinoilla. Kiistaa oli siitä, oliko verotuksesta vastaava valtiovarainministeriö mukana valmistelemassa autoveron poistamista vai ei ja jos oli, kuinka merkittävässä roolissa. Ministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama liikenne- ja viestintäministeriö sanoi, että valtiovarainministeriön virkamiehet olivat alusta asti olleet mukana liikenneverkkoyhtiöön liittyvässä selvitystyössä. Kirstunvartijapuolella näkemys oli toinen. Sen mukaan rahaministeriö sivuutettiin tai jos ei sivuutettukaan, ainakaan sitä ei kuunneltu. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok,) totesi, etteivät liikenneverkkoselvityksen tekijät ottaneet huomioon valtiovarainministeriön varoituksia autoveron poiston aiheuttamasta markkinahäiriön riskistä. Edellytykset onnistua olivat menneet, ja Berner päätti keskeyttää lausuntokierroksen alkumetreillä.
Suomen liikenneverkkoa rasittaa miljardien eurojen korjausvelka. Se olisi työryhmän mukaan hoidettavissa 12 vuoden jaksolla, jos lisärahoitusta tulisi 300 miljoonaa euroa vuodessa. Lisärahaa on mukava ehdottaa, koska harva vastustaa tienpidon parantamista. Eri asia sitten on, ketkä rahat kaivavat, milloin ja mistä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti Kesärannan toimittajatapaamisessa torstaina, että valtion taseessa on vielä otettavaa. Jos siihen ei liikenneverkon rahoittamiseksi kosketa, vaihtoehtoja ei ole monta. Kun rahaa lisätään jonnekin, on se yleensä jostain muusta pois, jos verotusta ei haluta kiristää. Rahoitusta ja korjausten priorisointia ratkaistaessa sopu voi päätöksenteon hetkellä olla koetuksella varsinkin, jos tavoitteena on peräti 12 vuoden eli kolmen hallituskauden yksimielisyys. Kiiltävän asvalttipinnan tai uuden liittymän lupaaminen toiselle puolelle Suomea ei ole järin kova vaalivaltti omassa maakunnassa.
Kirjoittaja on Lännen Median uutispäällikkö
JUSSI ORELL, @lannenmedia.fi