"Olemme kiitollisia ystävyydestämme pohjoismaisten kansojen kanssa – vaikka joskus tulemmekin kateellisiksi siitä, miten täydellisiä he näyttävät olevan. Vieraileepa missä tahansa pohjoismaassa kaikki on järjestyksessä, kaikki on puhdasta, kaikki ovat hyväkäytöksisiä. Siitä on kirjoitettu jopa menestyskirjakin, nimeltään The Almost Nearly Perfect People (Melkein lähes täydelliset ihmiset)."
Näin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ylisti pohjoismaita maljapuheessaan, kun hän toukokuussa 2016 oli kutsunut Valkoiseen taloon samanaikaisesti Suomen presidentin ja neljän muun pohjoismaan pääministerit.
Paikalla ollut amerikkalainen politiikantoimittaja kuvasi tunnelmaa poikkeuksellisen rennoksi ja lämpimäksi. "Mutta Obamahan onkin oikeasti ruotsalainen."
Kokeneen reportterin letkautuksessa on perää.
Obama on monessa kohtaa skandinaavisempi kuin me itse. Amerikkalaiseksi poliitikoksi hän on arvoiltaan lähes pohjoismainen sosiaalidemokraatti. Useimmat päättäjät eivät Yhdysvalloissa ihaile kaukaista pohjolaa, mutta Obamalle pohjoismainen hyvinvointivaltio on aito esikuva.
Obama puhui ihaillen pohjoismaisesta yhteiskunnasta jo ollessaan vallassa.
Nuoruudessaan Obama työskenteli yhteisöorganisaattorina, joka yritti auttaa Chicagon vähävaraisia puolustamaan etujaan ja kiinnittymään järjestäytyneeseen yhteiskuntaan.
Obaman ajattelu ja arvot ovat lähempänä Tarja Halosta kuin Donald Trumpia , jota tämä vältti Helsingissä mainitsemasta.
Ehkä siksi niin moni suomalainen hurrasi ja ihasteli, kun Obama saapui innostuneen kuulijakunnan eteen Helsingin Nordic Business Forumissa. Eikä Obama pettänyt. Tunnin pituisen yleisökeskustelun aikana hän nosti esiin isäntämaan erinomaisia puolia. Niitä olivat hyvin skandinaaviset asiat: ilmainen koulutus, sukupuolten tasa-arvo ja avoin suhtautuminen ulkomaailmaan. Saunassakin Obama lupasi käydä.
Suomalaisuuteen Obamalla vaikutti olevan etäinen, mutta lämmin suhde. Ruotsalainen kasvuyrittäjä ja Skypen perustaja Niklas Zennström johdatteli keskustelua, eikä haastattelussa haastettu arvovierasta kritiikillä. Kauluspaidan ylänapit auki istuneen Zennströmin heikoin hetki oli, kun hän muisteli Suomessa olevan neljä ja puoli miljoonaa asukasta.
Hyväntahtoisen diskuteerauksen hengessä kukaan ei korjannut epätarkkuutta. Olihan tämänkin kysymyksen tarkoituksena lopulta suomalaisen ja pohjoismaisen menestystarinan ihastelu.
Matti Posio
