Tylsyys oli yhteiskunnallisen keskustelun iso ongelma 1990-luvulla. Siltä se vaikutti ainakin 90-luvulla nuoruutensa eläneestä. Poliitikot sisäistivät jäykän puhetapansa ja kiinnostivat lähinnä asioihin vihkiytyneitä.
Ihmiset vieraantuivat politiikasta, mikä heikensi kansanvallan uskottavuutta. Hyvä puoli oli se, että asiallisista asioista käytettiin asiallista kieltä. Rimanalitukset vaiennettiin.
Internet toi keskustelun kaikille, mikä palvelee demokratiaa. Samalla heiluri heilahti toiseen ääripäähän. Netin verkkorykmentit ihmetyttävät härskiydellään. Yhteiskuntaa hämmennetään valheilla. Lokaa varten on perustettu verkkoon omia sivuja. Pahinta ovat suorat uhkaukset, joita verkkokeskusteluissa pursuaa.
Takavuosina kenellekään ei tullut mieleenkään uhata ihmisiä julkisesti raa’alla väkivallalla. Sellainen rikkoi kaikkein alkeellisimpia käytöstapoja sen lisäksi, että se oli ja on rikollista.
Nyt naama näkyy ja törky leviää siitä huolimatta – tai sen takia.
Yhteiskunnallisista asioista on hyvä välillä vähän höyrytäkin. Aktiivinen osallistuminen on kansanvallan perusta, jota myös Pohjalainen tukee.
Moniarvoiseen Suomeen ja arvokkaaseen sananvapauteen kuuluu myös vastuu valituista sanoista.
Tässä lehdessä näkyvässä, Suomen eri medioiden päätoimittajien allekirjoittamassa kannanotossa sitoudutaan oikeisiin tietoihin perustuvaan journalismiin ja vapauteen sekä vastuuseen. Allekirjoitin itsekin vetoomuksen Pohjalaisen puolesta.
Iltapäivälehdissä ja Helsingin Sanomissa päädyttiin laittamaan keskustelupalstat hetkeksi karanteeniin törkysisällön takia. Onneksi sellaiseen ei tarvinnut ryhtyä Pohjalaisessa. Pohjanmaalla on totuttu puhumaan suoraan mutta toista arvostaen.
Sanankäytössä kyse on lopulta aivan tavallisista suomalaisista käytöstavoista; siitä, millaisia sanoja voisimme käyttää toisistamme kasvokkain.
TONI VILJANMAA
toni.viljanmaa@i-mediat.fi
Twitter: @TSViljanmaa