Kotimainen jalkapallokausi saatiin eilen päätökseen, kun Honka ja HIFK ratkoivat viimeisen liigapaikan kohtalon. Ensi kaudeksi liigaan tulee ainakin yksi uudistus, nimittäin sopimusehdot liigakatsojille.
Ehdot pohjautuvat Palloliiton turvallisuusmääräyksiin, eikä niissä ei ole paljoakaan uutta yhtä kohtaa lukuun ottamatta: ehtoja rikkova henkilö sitoutuu korvaamaan koti- ja vierasjoukkueille toiminnastaan aiheutuvat taloudelliset vahingot 5 000 euroon saakka. Otteluun saapumalla hyväksyy ehdot.
Palloliiton mukaan seura on vastuussa kannattajistaan, eli sanktio näiden toilailuista, yleensä Palloliiton kurinpitovaliokunnan määräämä sakko, lankeaa seuralle. Sopimusehtojen myötä seurat voivat nyt periä sakot niiden aiheuttajilta.
Ehtojen tavoite on ennaltaehkäistä häiriökäyttäytymistä otteluissa, sillä kasvava kannattajakulttuuri on kasvattanut myös lieveilmiöitä. Niitä jouduttiin todistamaan myös eilen, kun HIFK:n kannattajat heittivät soihtuja kentälle kesken ottelun.
Vaikka lieveilmiöt saavat paljon julkisuutta, kyse on Veikkausliigan toimitusjohtajan Timo Marjamaan mukaan yksittäistapauksista. Suomessa ei ole laajamittaista jalkapallohuligaaniongelmaa.
Sopimusehdot ovat hyvä keino kamppailla esimerkiksi rasistisia huutoja, väkivaltaa ja rikottuja paikkoja vastaan, koska vastuu siirtyy seuralta tekijälle.
Todennäköisesti niillä halutaan myös kitkeä katsomoissa soihduttaminen, sillä siitä sakkoja jaetaan melko useasti.
Soihdut jakavat futisfanien mielipiteitä rajusti, mutta sopimusehdoista löytyy sellaisiakin kohtia, joille ei heru juuri yhtään ymmärrystä. Esimerkiksi "Katsojat eivät saa rynnätä katsomosta pelikentälle päin eivätkä mennä pelikentälle ottelutapahtuman aikana."
Pelin aikana kentälle menoa tapahtuu harvoin, vaikka sellainenkin poikkeus nähtiin tänä syksynä.
Mutta kohta kattaa myös spontaanit voitonjuhlat joukkueen kanssa kentällä heti loppuvihellyksen jälkeen ja vuodesta 2016 myös kenttää kohti ryntäämisen ja maalin tuulettamisen katsomon eteen juosseen pelaajan kanssa. Siis vaikka kentälle ei astuisi varpaallaankaan ja mitään ei sattuisi, spontaanista oman joukkueen menestyksen juhlimisestakin voi joutua korvausvastuuseen.
Seurat saavat ottelujärjestäjinä itse päättää, milloin joku saa sanktioita. Edessä voi periaatteessa olla sellaisiakin tilanteita joissa yhden seuran johto juhlii voittoa kentällä pelaajien sekä kannattajien kanssa ja toisen seuran johto laittaa kannattajat maksamaan siitä.
Tämän vuoksi sopimusehtoja kritisoivat fanit ovat sitä mieltä, että ne tappavat jalkapallokulttuurin. Joiltain osin he saavat ymmärrystä kannattamiensa seurojen johtajilta.
–Minua tässä häiritsee se, että jalkapallo on tunnetta, ja nyt tehdään fanien ja pelaajien kanssakäyminen erittäin vaikeaksi. Se on mielestäni väärin, HIFK:n silloinen toimitusjohtaja René Österman sanoi Helsingin Sanomille vuonna 2016, kun kenttää kohti maalijuhlinnassa ryntääminen kiellettiin turvallisuusmääräyksissä.
–Sakot siitä varmasti tulee, vaikka kyseessä olikin pelkkä iloinen juhlinta. Minä en osaa olla siitä vihainenkaan, mutta Palloliiton kurinpito ei erottele, millaisessa tarkoituksessa soihtuja kentälle tuodaan, totesi Vaasan Palloseuran silloinen toimitusjohtaja Eero Karhumäki Pohjalaiselle syksyllä 2013, kun VPS juhli pronssia.
Östermanin ja Karhumäen seuraajat ovat niitä, joilla on tulevaisuudessa valta päättää, vaaditaanko sakkoja takaisin sääntöjen rikkojilta. Jos kommentit jatkossa ovat samaa luokkaa, maaleja ja mestaruuksia voi juhlia huoletta.
DANIEL WALLENIUS
Kirjoittaja on Lännen median toimittaja.
daniel.wallenius@lannenmedia.fi
