Kaksoiskansalaisuuden ympärillä vellonut kohu on saanut vipinää lainsäätäjiin, mutta laillisuusvalvojiin vähemmän. Puolustusministeriö on alkanut valmistella hanketta, joka toteutuessaan muuttaisi lakia niin, että sotilasvirkoihin voitaisiin jatkossa nimittää pääsääntöisesti vain Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä.
Kaksoiskansalaisuuteen liittyvän lainsäädännön päivittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Silti ei voi välttyä ajatukselta, että kaksoiskansalaisuuden ympärillä käyty keskustelu on antanut lisäboostia, sillä myös sisäministeriö kertoi kohun ollessa kuumimmillaan alkavansa valmistella lakia, jonka perusteella Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin voidaan jatkossa valita vain Suomen kansalaisia, joilla ei ole muun valtion kansalaisuutta.
Keskustelu sai alkunsa Ylen uutisoitua, että Puolustusvoimat on rajoittanut Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten palkkaamista. Ylen mukaan myös varusmiespalveluksessa olevien Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten koulutusta on rajoitettu tehtävissä, joissa voi päästä käsiksi turvallisuuden kannalta merkittäviin tietoihin.
Puolustusministeriö kiisti tiedot, kunnes paljastui, että ainakin Kainuun prikaatissa kouluttaja oli sanonut varusmiehille minilennokki-infossa, että kaksoiskansalaisia ei valita lennokkikoulutukseen. Ulkoministeriö puolestaan oli Helsingin Sanomien mukaan perunut jo myönnetyn työpaikan hakijalta, jolla oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus.
Koska Suomen geopoliittinen asema ja sen aiheuttamat turvallisuuspoliittiset realiteetit ovat mitkä ovat, mahdolliset rajoitukset ovat voineet olla perusteltuja. Ongelmana vain on se, ovatko ne olleet laillisia.
Laillisuusvalvojien tarmo selvittää, onko rajoituksia ollut ja jos on, ovatko ne olleet lain hengen mukaisia, tuntuu tätä kirjoitettaessa (7.2.2017) vähäiseltä. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei ainakaan vielä ole tehnyt päätöstä siitä, ryhdytäänkö asiaa tutkimaan apulaisoikeusasiamiehen omasta aloitteesta. Kantelut tosin pakottavat ainakin perehtymään asiaan.
Kaksoiskansalaisuuskysymys aiotaan ottaa esille apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksessa pääesikunnassa, mutta tästä käynnistä oli sovittu jo ennen kohua.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on ollut varovainen, vaikka kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän tutkiminen on valtuutetun ydintehtäviä. Rekrytointiin liittyvät tasavertaisuusasiat kuuluvat Pimiän mukaan aluehallintoviranomaisille.
Kainuun prikaatin tapauksen paljastuttua pääesikunta päätti selvityttää, onko kaksoiskansalaisiin liittyvää ohjeistusta annettu muissa yksiköissä.
Myös ulkopuolinen selvitys voisi olla paikallaan. Tuskin se yhteiskunnallisiin instituutioihin kohdistuvan valvonnan uskottavuutta ainakaan vähentäisi.
Jussi Orell
