Heikki Peltokangas, kolumnikuva
Harrastus löytyi toisena koronakesänä ihan sattumalta.
Mikä parasta, käteen tarttui kapine, jota voi käydä viskomassa omien lasten kanssa.
Kuskatessani lajissa jo jyvälle päässyttä jälkikasvuani Kuortaneen urheiluopiston frisbeegolf-radalle, päätin kokeilla itsekin.
Kun draiveri ei päätynytkään avausväylällä tiheimpään pöpelikköön, tunsin paarman lisäksi toisen puraisun.
Oma uusi laji oli ollut hukassa siitä saakka, kun polvi sanoi joustoluottonsa irti ahneesti alkaneen polkujuoksemisen päätteeksi.