Hanna Hietikko kolumnikuva

Eräs feministisessä keskustelussa viime aikoina esiin noussut käsite on toksinen maskuliinisuus. Sillä tarkoitetaan maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia, joita tulee tavoitella ollakseen kunnon mies. Myrkyllistä tästä maskuliinisuudesta tekee se, ettei moni näistä ominaisuuksista oikeastaan olekaan tavoittelemisen arvoisia. Vai miltä kuulostavat kovuus, aggressiivisuus, myötätunnottomuus, yksin pärjääminen ja väkivallan ihannointi?

Huomaan samankaltaisen ilmiön pohjalaisuuden ympärillä.