Viime viikkojen aikana on eduskunnassa keskusteltu vanhustenhuollon nykytilasta. Julkisuudessa on huolestuttavasti uutisoitu Helsingissä kotoaan löydetystä vanhuksesta. Hän oli ehtinyt olla kuolleena jo viikkoja ennen kuin kotihoito löysi hänet. Viime talvena kuoli Espoossa omakotitalon palossa kaksi vanhusta, joista toinen oli dementoitunut ja odotti pääsyä hoivakotiin. Mikä Suomessa on vialla, kun tällaiset uutiset nousevat mediaan säännöllisesti?
Meillä on jo usean hallituksen ajan hoettu vanhusten hoidosta puhuttaessa, että ihmisen paras paikka on kotona. Mantraa toistamalla on haluttu saada aikaan muutos, luopua laitoshoidosta ja hoitaa vanhukset kotiin. Kotihoidon ongelmien syynä eivät ole työntekijät, sillä valtavan työpaineen alla työskentelevät hoivatyön ammattilaiset tekevät parhaansa. Mielestäni hoivatyön ammattilaisilla pitää olla aito mahdollisuus suoriutua päivittäisestä työstään ilman kiirettä ja huolta siitä, ketä en tänään ehdi kunnolla auttamaan ja hoitamaan. Myös Seinäjoella on päättäjät saaneet monia huolestuttavia viestejä kaupungin hoivatyön ammattilaisilta. Aika ei riitä kunnolliseen hoitoon ja jatkuva kiire ja päällekkäisyys vaivaa.
Nykyisen ja tulevan hallituksen sekä kuntien, myös Seinäjoen, on ripeästi puututtava ongelmaan. On häpeällistä, että kotona asumisen ongelmia ei suostuta näkemään, vaan esimerkiksi muistisairas jätetään asumaan kotiinsa yksin. Kotihoitoon on palkattava lisää henkilöstöä ja iäkkäille on oltava tarjolla myös ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia asuinkoteja. Tästä hyvinvointivaltio Suomi ei voi tinkiä. Kotona asumisesta ei saa tulla vanhuksillemme pakkoa. Kunnat valmistelevat parhaillaan ensi vuoden talousarvioitaan, joten nyt on paras aika nostaa vanhustenhuollon määräraha tarpeet esiin. Lisäksi arveluttaa mihin suuntaan vanhustenhuolto kehitetään, jos/kun Sote-uudistuksen myötä se siirtyy maakuntien vastuulle.
Harry Wallin
kansanedustaja, sd.