Vuoden 2021 aikana minulla oli mahdollisuus vierailla kaupunkimme eri osissa. Lukuisissa yrityksissä ja yhteisöissä vierailleena voin reippaalla rintaäänellä sanoa, että yhteinen tekemisen meininki ja positiivinen tulevaisuuskuva on Seinäjoella vallassa. Työssäni kuulen lopulta hyvin vähän vastakkainasettelua ja tämä on todella hieno asia. Yhdessä yhteisten asioiden kimpussa on tuottavaa olla.
En enää sitäkään vähää ihmettele miksi täällä on pärjätty ja pärjätään. Tämä on tekijöiden ja yhteistyön kaupunki. Reipasta keskustelua ja kritiikkiäkin mahtuu mukaan. Päätösten on kuitenkin synnyttävä ja vietävä yhteiseen suuntaan.
Vuosi 2022 tulee olemaan Seinäjoen kaupungille valmistautumisen vuosi. Vuoden 2023 alussa vastuumme perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen osalta siirtyy uudelle hyvinvointialueelle. Muutos odotuksineen koskee tietenkin erityisesti asukkaitamme, mutta on valtava asia myös omalle organisaatiollemme. Arviolta 1300 työntekijäämme siirtyy uuden työnantajan palvelukseen.
Taloutemme tiivistyy pienemmäksi ja haasteena on myös isojen omaisuuserien jääminen kaupungin taseeseen. Kasvukaupunki Seinäjoen tulee voida jatkossakin investoida, tästä on pidettävä huolta osin jo ennakoivasti. Kuluvan vuoden aikana järjestellään henkilöstöä, sopimuksia, kiinteistöjä ja rakennetaan kaupungin uutta tekemisen kuvaa.
Näkemykseni mukaan hyvinvointialueen palvelut tulisi järjestää lähipalveluperiaatteella järkevästi hajauttaen. Lähtökohtana tulisi olla se, että palveluita on tarjolla siellä, missä ihmiset ovat ja elävät. Vaikuttavuutta ja niin toiminnallista kuin taloudellistakin tehokkuutta tulee hakea. Siirtyvät toimialat sisältävät runsaasti hallintoa, jota tulisi voida riittävästi keskittää. Siirtyvien palveluiden joukossa on myös lukuisia tehtäviä, joiden kohdalla keskittävä koonti voisi olla monin puolin järkevää ja tuottaa jopa korkeampaa laatua asiakkaalle. Näkemykseni perustuu hyvinvointialueeseen, joka toteutuu aidosti alueena ilman kuntarajoja.
Hyvinvointi on laaja kokonaisuus ja tietenkin harvoin kovin objektiivisesti mitattavissa. Tärkeää olisi kuitenkin jatkossakin ymmärtää, että kaupungin rooli hyvinvoinnin rakentajana on suuri. Tuleva hyvinvointialue palveluineen kohtaa asiakkaansa monesti vasta siinä tilanteessa, kun asiakas ei voi enää hyvin, käsi on murtunut tai mieli väsynyt.
Hyvinvointipalveluista vastaa jatkossakin pääasiassa kaupunki. Hyvinvointi voi kehittyä liikunnalla, kulttuurilla, koulussa tai vaikka hiekoittamalla katuja ja ehkäisemällä liukastumisia. Uudistuksessa pidän hyvin tärkeänä myös 3. sektorin aktiviteetteja. Kaupungin, järjestöjen ja hyvinvointialueen on pystyttävä mitä parhaaseen yhteistyöhön. Siinä piilee yksi hyvinvoinnin peruskivi.
Seinäjoki on hyvällä tiellä tullakseen entistä tunnustetummaksi opiskelukaupungiksi. Sedun haasteet kaupungissamme ovat tällä hetkellä tilahaasteita, jotka tulevat ratkaistuiksi ajallaan, ja ammattikorkeakoulumme on valittu Suomen parhaaksi useammassakin sarjassa. Yliopistokeskus on saanut tuntuvan lisärahoituksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen kasvu tuottaa lähivuosina lisää osaavaa työvoimaa kaupunkimme yrityksiin.
Pitääksemme seinäjokiset pyörät pyörimässä jatkossakin tulee meidän kaikin keinoin varmistaa houkuttelevuutemme muuttovoiton saamiseksi sekä maan sisällä että maahanmuuton osalta. Demografiaennuste 2040-luvulle asti ei ole Suomessa mairitteleva ja tekeviä käsiä tarvitaan lisää myös meidän alueellamme. Muuten kohdataan riski, jossa työvoiman saatavuuden pula alkaa rajoittaa yritysten sijoittumis- ja kasvuhaluja Seinäjoella. Myös mielikuvallisesti töitä on tehtävänä.
Seinäjoen tulee olla yhdenvertainen ja paljon kansainvälisempi tulevaisuudessa.
Jaakko Kiiskilä
kaupunginjohtaja