Susanna Pajakko.
Enkelikellojen kilinä ja hiljalleen hämärtyvä tupa.
Ikkunaruudun takana pelto ja sen luminen, rikkumaton selkä.
On iltapäivä.
Kellon viisarit hidastelevat.
Joulupukin tuloon on vielä kolme tuntia. Minä piirrän, jotta aika kuluisi hiukan nopeammin. Välillä nostan katseeni paperista ja jään tuijottamaan ikkunasta avautuvaa avaruutta.
Koko maisema on niin tyyni.