Eräänä torstai-iltana havahduin ajatukseen, että joudun ajattelemaan. Tai: saan ajatella. Olin valmistelemassa luentoa tietämisen taidoista, kognitiivisista kyvyistä. Selailin valmistelemaani luentomateriaalia enkä ollut mihinkään tyytyväinen. ”Jotakin toisenlaista sen on oltava”, kuului sisäistä puhetta mieleni kammioissa. Ja toinen ääni: ”Anna olla, kyllä tuo on hyvää juttua.”
Ei ollut.
Aloin ajatella. Etsin kokemastani, lukemastani, kirjoittamastani, käymistäni lukemattomista keskusteluista ja lopulta sydämestäni tiivistävää näkökulmaa tietämiseen.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut