Kolumni

Ko­lum­ni: Sei­nä­jo­ki, jal­kaut­ta­mis­ta vaille!

Olen juuri palannut kaupunginhallituksen ja Seinäjoen Yrittäjien tapaamisesta. Tunne on erittäin hyvä, koska saimme varsin hyvän pohjustuksen Seinäjoen strategiaan. Painopisteet on valittu huolella, vahvuudet on tunnistettu. Näiden lisäksi nyt on opittu myös näkemään entistä kirkkaammin mahdollisuudet.

Into-Seinäjokea pyydettiin reagoimaan teollisuuden kasvattamiseen. Teimme työtä käskettyä, Seinäjoki TechTeam julkistettiin kuluneella viikolla. Meille on syntymässä täysin uusi teollisuuden klusteri jo perinteisen elintarvikeklusterin rinnalle. Tavoite 1000 teollista uutta työpaikkaa ei ole utopiaa, kysymys on vain siitä, miten nopealla aikataululla ne syntyvät. Tässä on yksi TechTeamin ydintehtävä. Keinoja ovat kasvattaa verkoston kautta yritysten tunnettuutta, lisätä keskinäistä kauppaa ja hankkia yhteisiä asiakkaita. Lisäksi yksi perustehtävä on Inton kanssa määritellä tarkemmin, minkä tyyppisiä yrityksiä tarvitsemme jatkossa. Nyt akuutti tarve on pintakäsittelyn tosiosaajalle, jolle on jo olemassa olevaa työkantaa kohtuullisen mukavasti. Seuraavana jonossa onkin jo kokoonpanon osaajan etsiminen.

Toinen mahdollisuutemme on matkailu ja ehkä ennen kaikkea perhematkailu. Yksi valtuutetuista ehdottikin oivallisesti, että meidän pitää perustaa tuontimatkatoimisto. Kansainvälinen osaajamme muistutti, että viesti ja markkinointi kotimaiselle matkaajalle verrattaessa ulkomaan vieraaseen on täysin erilaista. Heille meidän tavallinen on sitä eksotiikkaa mitä vain me voimme tarjota. Viestintä olikin yksi ehkä puhutuin kehityskohde, johon onkin jo tartuttu kaupungin toimesta.

Nostimme esille myös keskustan ja sen kehittämisen. Sen ympärillä omat toimenpiteet ovatkin jo käynnissä. Työn alle otettiinkin heti terassien ohjeistus, joka ehkä vielä kerran on syytä avata ja näin varmasti toimitaankin. Myös kaupungin alueiden käyttöoikeudet kesän tapahtumissa olisi syytä miettiä uusiksi. Miten tilanne käännetään niin että 12 kuukautta vuodessa toimivat yrittäjät saadaan osaksi tapahtumien kehittämistä ja sitä kautta taloudellisten hyötyjen saamiseen osallistamalla.

Strategian toteutuminen on täysin siitä kiinni, miten se jalkautetaan. Kuinka hyvin yksittäinen kaupungin työntekijä, virkamies, yrittäjä ja asukas saadaan päivittäisellä tekemisellä sitä edistämään? Emme voi vaatia kaupunkia tekemään toimenpiteitä, jos emme ole valmiita itse sitoutumaan ja myös toimimaan. Mikään ei tule ilmaiseksi, eikä varsinkaan menestys.