Juttelin ystäväni kanssa siitä, kuinka vanhemmuudessa erityisen haastavaa on kunnollinen, lapsen ikään sopiva ja luonteva kehotunne- ja seksuaalikasvatus. Ystävä jakoi ajatukseni ja samalla paljasti, että heidän perheessä pimppiä kutsutaan etupyllyksi, koska hänelle on liian kiusallista puhua tyttöjen ja naisten sukupuolielimistä oikealla nimellä. Myös minulle tämä on ollut käsittämättömän vaikeaa. Samalla tavalla itseltänikin on puuttunut tämä hyvin tärkeä sana sanavarastosta.
Kun tyttäreni syntyi, päätin, että hänen jokaisella kehon osallaan tulee olla nimi. Se on hänen oikeutensa.
Seksuaalikasvatus loisti poissaolollaan 90-luvun ja 2000-luvun alun kouluissa ja kodeissa. Ei puhuttu asioista oikeilla nimillä, eikä paljon muutoinkaan. Pippeli-sanaa sentään käytettiin, mutta sekin taisi esiintyä eniten erilaisissa vitseissä. Kuukautisia hävettiin ja piiloteltiin. Henkiselle puolelle kasvatuksessa ei astuttu sitä vähääkään. Ei siis ole mikään ihme, että meillä nykyajan vanhemmilla on suuria vaikeuksia hoitaa tämä tärkeä kasvatustehtävämme.
Se tehtävä alkaa jo lapsen syntymästä. Kehotunnekasvatus on ensimmäinen muoto seksuaalikasvatuksesta. Ensin opetetaan lasta nimeämään kehon osat, tuntemaan niistä iloa ja ylpeyttä ja samalla myös ymmärtämään, että ne kuuluvat vain lapselle itselleen.
Lapset ovat siitä helppo yleisö, että he suhtautuvat asioihin jo valmiiksi hyvin luontevasti. Joskus vanhemmat pelkäävät, että jos he puhuvat asioista oikeilla nimillä, lapsi ottaa asian puheeksi väärässä paikassa. Olen kuitenkin huomannut, että kun kotona on järjestetty mahdollisuus kysellä ja jutella asioista, ei niitä tule julkisilla paikoilla huudeltua.
Kerran tosin kaksivuotias tyttäreni saapui suvun naisten keskustelurinkiin kertomalla, että: ”Me ollaan kaikki naisii ja meillon pimpit!” Hänellä oli niin ylpeä ilme ja valoisa hymy. Vaikka itseä tietysti vähän hävetti, niin ajattelin, että tämä on nyt mennyt oikein.
Tunnen suurta ylpeyttä, että katkaisen osaltani häpeän kierteen, enkä siirrä asiaa enää lapsilleni. Samalla huomaan, että häpeä myös itseltä katoaa vähän kerrassaan. Tässä(kin) asiassa siis lapset kasvattavat vanhempiaan.
Liisa Seppälä
Pöyrööt-sarjakuvan piirtäjä, yrittäjä