Anonyymiksi unohtunut henkilö kommentoi kotipaikkakuntani paikallislehdessä, miten ”death metal on nykyisten toimistojen miesten musiikkia”. Nuoruutta kannetaan mukana, mutta kapinallisuus hälvenee, kun elämäntavoista pyöristyy kulmat ja se on ihan normaalia.
Toisinaan kulmaa jää. Death metallin hurmeiset tarinat soljuvat helpommin ohitse kuin punk-bändien osuvat sutkautukset, jotka aiheuttavat vanhemmiten vastarintaan nousemisen sijaan pistoja sydämessä.