Päijät-Hämeen keskussairaalassa 1994 sain syliini nyytin, joka merkittiin viranomaispapereihin esikoisekseni. Sitä uuden elämän puhtautta, mitä tuossa tilanteessa voi nähdä hennosta, mutta samalla täydellisestä olemuksesta ja silmistä, en osaa kuvata, mutta lauluntekijä Juha Tapio ehkä paremmin:
”Hän tuhisee ja tuhlaa pienokaisen tuoksuaan,
uusi voima, kaikki voipa, viattomuus otsallaan.
Pian hän maasta nousee, löytää avosylin,
kaiken mitä tarjoo lyhyt lumo lapsuuden
Katson häntä hiljaa, tiedä muuta en,
on kaunis ihminen, on sentään kaunis ihminen.”