Oli elokuu vuonna 2001, ajelimme isän ja äidin kanssa pakettiautolla maalta kaupunkiin, muuttokuormassa koko nuoren tytön elämä. Opiskelupaikka Tampereen yliopistosta oli varmistunut alkukesästä ja opinnot kunnallispolitiikassa olivat unelmien täyttymys. Jännitti, vähän hirvitti, mutta samaan aikaan tuntui ihan hiton hienolta. Vihdoinkin pääsisin muuttamaan käpykylästä vilinään. Saattoi siinä mielessä käväistä peruutuspeiliin katsoessa, että tänne en kyllä enää palaa.