Ihmismielellä on pakonomainen tarve jaksottaa eloa ja oloa erilaisiin jaksoihin ja kausiin. Ilmeisesti se auttaa päänuppia käsittelemään oman olemisen rajallisuutta. Itsellä monen asian vedenjakaja on aika ennen lapsia ja aika lapsien jälkeen.

Itseä kylmäsi muukin kuin pakkanen, kun ynnäilin oman esikoisen saavan neljännen vuosirenkaan ensi viikolla. On paljon helpompi ajatella aikaa taaksepäin kun sain tuon ihmistaimen ensimmäistä kertaa syliin, kuin siihen että puolet nyt täytettävään ikään lisää ja meidän taloudessa asuu ponteva koululainen.