Asennusmiehet Sastamalasta tulivat laittamaan haastattelukoppeja Pohjalaiseen.
Asuin samaisella pirkanmaalaisella seudulla kymmenisen vuotta sitten työskenneltyäni Tyrvään Sanomien päätoimittajana. Silloin keskuskaupunkia kutsuttiin Vammalaksi.
Oli pakko kysyä asentajilta, kuinka yhdeksän vuotta voimassa ollut kuntaliitos on sujunut.
Miehet eivät keksineet konkreettista heikennystä arkiseen elämään.
Arto Satonen (kok.), yksi 25 000 asukkaan Sastamalan kolmesta kansanedustajasta, arvioi liitoksen lisänneen tehokkuutta, kun pienten kuntien keskinäiset palaverit loppuivat. Valtuustossa reunojen äänet kuuluvat jopa vahvempina kuin keskuksen.
Aina kuntaliitos ei mene nappiin. Kiikasta kotoisin ollut asentaja napautti heti takaisin, kun tulin kysyneeksi Äetsästä, vuonna 1981 synnytetystä kunnasta, joka koostui maatalousvaltaisesta Kiikasta ja teollisesta Keikyästä.
Sitä liitosta on pidetty yhtenä epäonnistuneimmista. Pienessä kunnassa pysyi kaksi keskusta ja jopa kaksi erilaista paikallista kulttuuria. Monet asiat tehtiin kahteen kertaan. Kiikan ja Keikyän välinen kiistely kuului äetsäläiseen päätöksentekokulttuuriin.
Kiikkalainen vaikuttaja, edesmennyt rautarouva Sylvi Tala jyrisi lehdessä, että Kiikan ja Keikyän välinen raja on jyrkempi kuin Berliinin muuri.
Toivottavasti Vaasan ja Mustasaaren raja liudentuu entisestään kuntaliitostunnusteluissa ja -valmisteluissa. Ihmisten arjessa rajaa ei oikeastaan ole olemassakaan. Mustasaaren kunnantalon ja Vaasan kaupungintalon välimatkakin on vain nelisen kilometriä.
Mustasaaressa on päästy hyvään vauhtiin yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Kuntalaiset ovat saaneet puhua suunsa puhtaaksi. Perusteet liitoksen puolesta ovat vankkumattomat. Isompi koko tekisi kaupunkiseudusta valtakunnallisesti merkittävämmän.
Vaasan tulee ottaa sama asenne kuin Vammalalla oli liitoksen astuessa voimaan 2009. Keskuskaupunki kuunteli tarkasti maatalousvaltaista Mouhijärveä, Äetsää ja myöhemmin liittyneitä Suodenniemeä ja Kiikoisia.
Sastamalan suurimmat investoinnit kohdentuvat nyt entiselle 3 000 asukkaan Mouhijärvelle, joka on lähimpänä Tamperetta. Isomman ei pidä päsmäröidä, vaan ymmärtää kokonaisuus. Pienempää tulee ymmärtää. Vaasa–Vähäkyrö-liitoksessa näin kävi, kun liitoskunta sai merkittävät investoinnit Vähäänkyröön. Nyt talous on tiukemmalla.
Suupohjassa Kauhajoen ja Teuvan liitosta on puntaroitu pitkään. Torstaina kriisikunta Teuva sai valtiovallalta luvan pysyä itsenäisenä kuntana.
Edellytyksenä on se, että säästöt tulevat tehdyksi. Verot pysyvät Suomen korkeimpina. Kauhajoen ja Teuvan suhde on ollut viime vuosina ongelmallinen. Näyttää siltä, että Teuva tekisi mieluummin liitoksen vaikka Närpiön kanssa, jos se välttyisi Kauhajoki-liitokselta. Jossakin vaiheessa karvalakkilähetystö matkustikin Närpiöön liitosta hieromaan. Ruotsinkielinen länsinaapuri näytti silloin kylmää kylkeä.
Pelkkä Kauhajoen ja Teuvan tai Närpiön ja Kaskisten liitos ei ratkaisisi mitään Suupohjassa. Liitoskunnasta tulisi herkästi vain uusi "tappeleva äetsä". Kaupunkien välisessä kilpailussa näprääminen ei riitä, vaan tarvitaan jo isoja liikkeitä.
TONI VILJANMAA