Seinäjoen keskusta muotoutuu uusiksi kovalla rytinällä. Oletko valmis, että rytinä jatkuu ydinkeskustan jälkeen asema-alueella?
Muotoilu on viime vuosina löydetty uudelleen. Se ei ole enää pelkästään kultakauden isojen nimien fyysisiä tuotteita kuten Aallon vaasit tai Tapiovaaran tuolit. Muotoilua hyödynnetään niin bisneksen kuin palvelujen ja kaupunkien kehittämisessä. Nykyajan suurten menestyjien, kuten Facebook, Twitter, YouTube, Instagram ja Airbnb, perustajista löytyy muotoilijoita. Helsinki palkkasi syksyllä muotoilujohtajan, Lapin kauppakamarilla on oma muotoilun toimikunta…miten ME voisimme hyödyntää muotoilua alueemme vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamisessa?
Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään niin Seinäjoen ydinkeskustan kuin asemanseudun ideoinnissa ja suunnittelussa. Olemmeko silti uskaltaneet ajatella tarpeeksi isosti, tarpeeksi pitkälle?
Jo pelkästään omana aikanani viimeisen kahden vuoden sisällä matkakeskus on saanut tuta rakennemuutoksesta. Asemalta on hävinnyt peruspalveluiksi mielletyt pankkiautomaatti, lipunmyynti ja postipalvelut. Muutos on taas huomenna nopeampaa kuin tänään, joten tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Silti meidän on tänään päätettävä suunta, mihin päin kulkea.
Tammikuussa pidetyssä tavoitetyöpajassa yksi idea oli, että asemanseudusta muodostuu samanhenkinen kokonaisuus kuin Seinäjoen kirjasto on. Se on lämminhenkinen & silti moderni, ihmisen kokoinen & silti ylväs, hauska & silti toimiva. Vaikka kyseessä on kirjasto, niin kirjat eivät ole pääosassa. Samaan tapaan mielestäni tulee ajatella asemanseudusta. Se on asema, vaikka autot, junat ja bussit eivät ole koko ajan läsnä. Liikkumista on ajateltava palvelukokonaisuutena myös rakenteellisesti. Kokonsa puolesta alue mahdollistaa koko joukon muita palveluita ja toiminnallisuuksia. Rakentuuhan raiteiden ympärille käytännössä uusi kaupunginosa. Osaammeko muotoilla sen kuten kultakauden Alvar meille osoitti?
Johanna Rintamäki
Asiantuntija, Into Seinäjoki Oy