Kolumni

Ko­lum­ni: Mitä ne Sei­nä­joes­ta ajat­te­le­vat?

Siis ne ulkomaiset vieraat, jotka tulevat vieraista maista Seinäjoelle tutustumaan kaupunkiin ja sen toimintaan. Mitä he meistä ajattelevat ja onko meillä heille mitään annettavaa?

Vierailla on poikkeuksetta yksi vahva mielikuva Suomesta. Se on suomalainen koulujärjestelmä, jonka menestys on kaikkien tiedossa. Jokainen vieras haluaa kuulla ja nähdä, kuinka kuuluisa suomalainen koulu toimii. Seinäjoen erinomaiset koulut saavatkin usein vieraita eri puolilta maailmaa.

Vierailijoiden kysymykset ja huomiot peilaavat heidän omien kokemusten ja oman maansa käytäntöjen arvioimisesta suhteessa Seinäjoen toimintaan. Eri maista tulevat vieraat tekevätkin joskus yllättäviä kysymyksiä ja huomioita.

Kazakstanilainen ryhmä ihmetteli suomalaisen kunnan toimintamahdollisuuksia ja päätöksentekoa. Heille oli erikoista, että kunnat voivat itsenäisesti päättää asioista. He myös hämmentyivät siitä tiedosta, että kaikki kunnan työntekijät eivät tosiaankaan ole jatkuvasti pyrkimässä valtion ja keskushallinnon palvelukseen.

Venäjältä tullut ryhmä tutustui Seinäjoen asuntomessualueeseen. He eivät tahtoneet uskoa, että alueella asuu ihan tavallisia seinäjokelaisia. Toinen ihmetyksen aihe heille oli suomalainen päiväkoti. Satulinnan päiväkotivierailun jälkeen päiväkotia ihasteltiin kommentilla ”Ei tuollaista voi olla olemassa”.

Unkarilainen delegaatio taas tykästyi Seinäjoen Apila-kirjastoon niin, että järjesti itselleen toisenkin tutustumisen kirjastoon. Ei vain kirjastotalo, vaan myös toiminta ja kokoelmat ihastuttivat vieraat.

Puolalaiset vieraat löysivät Seinäjoen yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun muodostaman korkeakoulumallin ja halusivat oppia siitä lisää. Verkostoitunut ja alueellisista lähtökohdista rakennettu malli oli heille täysin uusi.

Jopa ruotsalaisille on suomalaisessa kunnassa ihmettelemistä. Heitä hämmentää suomalaisen kunnan päätöksenteko, jossa päätökset tehdään nopeasti ja useimmiten täysin yksimielisesti kaikkien puolueiden kesken. Keskustelemisen kulttuuri on Ruotsissa vahvuus, mutta myös haaste päätöksenteolle.

Yhdysvalloista, New Yorkista tullut arkkitehti osasi nähdä Seinäjoen eri tavoin. Seinäjoen asemaseudun tulevaisuutta pohtineessa työryhmässä hän päätyi ehdottamaan, että Valtionkadusta tehdään pääosin puisto, kun liikenne on niin vähäistä.

Kansainvälinen vuorovaikutus avartaa ja auttaa meitä paremmin ymmärtämään ja arvostamaan omaakin toimintaamme. Samalla tavoin opimme muilta kun kuljemme maailmalla avoimin silmin ja mielin.

Erkki Välimäki

elinvoimajohtaja