Kukaan ei voi tietää, järjestetäänkö Suomessa 28. lokakuuta tai joskus myöhemmin maakuntavaalit. Näillä näkymin ratkaisut selviävät heinäkuun alussa. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan heinäkuun alun aikataulu riittää vaalien polkaisemiseksi lokakuun loppuun.
Maakuntavaltuustojen ja -hallitusten merkitystä epäillään jatkuvasti. Niitä on kutsuttu kumileimasimiksi, koska sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ovat pääosin lakisääteisiä ja verotusoikeutta ei maakunnille ainakaan alkuvaiheessa tule, vaan käytettävissä oleva rahasumma tulee pääosin valtiolta.
On turha väheksyä maakuntavaltuustojen ja erityisesti maakuntahallitusten merkitystä. Maakunnat tulevat päättämään yhteensä 17,6 miljardin euron käytöstä. Summa koostuu siitä, että kuntien valtionosuuksia siirretään maakunnille kuusi miljardia euroa ja verotuloja, pääosin kunnallisveroa 11,6 miljardia euroa.
Maakunnille siirtyvä raha on yleiskatteellista eli maakuntavaltuustot ja hallitukset päättävät siitä, miten rahat omassa maakunnassa käytetään. Vaaleilla valitut valtuutetut päättävät, millainen maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto on. Siis esimerkiksi siitä, että keskitetäänkö sote-toiminta isompiin keskuksiin, ja miten silloin turvataan lähipalvelut maakunnan eri osissa. Keinoja on monia, kuten erilaiset etäpalvelut ja liikkuvat sote-palveluautot.
Sote-uudistuksen kiistellyin osuus on valinnanvapaus. Se tarkoittaa sitä, että ihminen valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen vuoden 2021 alusta. Maakuntavaltuutetut pääsevät vaikuttamaan myös siihen, millainen yksityisten palvelutuottajien verkosto maakuntaan tulee.
Puolueiden ehdokasasettelu tulevia maakuntavaaleja varten on alkanut vaihtelevalla rytmillä. Hallituspuolueiden, erityisesti keskustan listat ovat täyttyneet, kun taas oppositiopuolueissa on jouduttu haravoimaan ehdokkaita.
Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm perusteli Lännen Median haastattelussa (19.4.), että moni ehdokkuutta harkitseva miettii nyt, haluaako olla mukana säästämässä ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista.
Puhujasta ja puoluekannasta riippuen maakuntavaltuustot tekevät päätöksiä maakunnan sote-palvelujen kehittämisestä tai alasajosta. Valtio kun ei aio tulla apuun, jos yleiskatteellinen raha ei riitä maakunnan sote-palveluihin. Vain jokin epidemia tai suuronnettomuus maakunnassa saa valtion kirstun vartijat heltymään.
Ehdokkaita kannattaa jo silmäillä siltä varalta, että maakuntavaalit ovat syksyllä. Maakuntavaltuutetut ovat isojen päätösten edessä. Tärkeintä on, millainen on heidän kykynsä ja osaamisensa tehdä sote-päätöksiä.
Kirsi Turkki