Kahdesti olen oven sulkiessani tiennyt, etten tule näkemään ystävääni enää elävänä. Kerran varmuus lopullisesta hyvästistä jysähti ajatuksiini vasta parkkipaikalla.
Ja erään äitienpäivän iltana toivoin ambulanssiin kannettavalle isälleni rauhallista ja kivutonta loppua. En toivonut hänelle lisää särkyjen sumentamia elinpäiviä.
Monen monta kertaa uutinen ystävän tai tuttavan kuolemasta on tullut raskaana yllätyksenä.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut