Kolumni

Ko­lum­ni: Kak­sois­kau­pun­ki – mitä ih­met­tä?

Viime perjantaina kokoontui kuntien päättäjiä, virkamiehiä, yrittäjiä ja valtakunnan viisaita Isoonkyröön pohtimaan Seinäjoen ja Vaasan yhteistyön syventämistä. Ennen tapaamista oli lehtien yleisönosastolla useasti otettu myös kantaa asiaan. On annettu kuva, että kaupunkien suhteissa on jotakin vikaa.

Omalta osaltani voin todeta, että ainakin Vaasan vaalipiirin kansanedustajilla on hyvä yhteistyö. Pidämme yllä yhteyttä kaikkiin kolmeen maakuntaliittoon ja nostamme aloitteiden kautta tärkeitä yhteisiä asioita. Lisäksi Seinäjoen Energialla ja Vaasan Sähköllä on erittäin laajaa ja tuloksekasta yhteistyötä EPV:n kautta. Sairaanhoitopiirit ovat pitkään suorittaneet tehtävän jakoa, kun muun muassa syöpäsairauksien sädehoito on keskitetty Vaasaan ja yhteiset pyykit pestään Seinäjoella. Uutena on tullut jalkapallo yhteistyö, joka 19 vuotiaiden EM-turnauksessa konkretisoitui.

Vuosikymmenten aikana on ollut tietenkin kiistakysymyksiä. Suurin kiista käytiin läänien lakkauttamisen yhteydessä 1990-luvun alkuvuosina. Keski-ja eteläpohjanmaan asukkaiden onni oli, että Ahon hallitus uudisti aluehallintoa muodostamalla 1.1.1994 alkaen Vaasan läänin sijaan kolme itsenäistä maakuntaa. Vaasan seutukaavaliiton viimeinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Vihriälä kertoi, kuinka Vaasanseutu dominoi ja kuinka vaikeaa oli saada läpi muiden hankkeita. Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki sai oman maakuntaliiton, ammattikorkeakoulun ja elinkeinokeskuksen. Uudistuksen jälkeen Seinäjoen seutu on nopeasti kehittynyt.

Ongelmia on ollut myös tiehankkeiden läpimenossa, Raippaluodon silta vei alueen tiemäärärahat vuoksiksi. Vasta kun Mauri Kimpimäki (Nurmosta) valittiin 1.1. 2005 tiepiirinjohtajaksi, lähti itäinen ohikulkutie todella liikkeelle ja valmistui vuonna 2017. Viime vaalikaudella poliisihallinto keskitettiin Vaasaan, vaikka silloinen päällikkö Jouko Potinkara asiantuntijana kertoi Seinäjoen paremmat vahvuudet. Ruotsin kieli ratkaisi.

En vastusta yhteistyötä, vaan kun kaikki hyötyy, se on toivottavaa joka suuntaa. Myös kaikkien asenteissa (myös minun) on korjaamista. Ollessani Hietalahden jalkapallostadionin vihkijäispelissä vuonna 2016, totesi Pohjalaisen entinen päätoimittaja Kari Mänty, että Vaasaan yritettiin monta vuotta uutta stadionia, mutta se pysähtyi rahaan. Sitten eräs kurakauppala (Seinäjokea kutsuttiin 1960-luvulla) päätti sen rakentaa, niin Vaasalle tuli kiire tehdä oma, siis yhteistyötä-samarbete.

Harry Wallin

kansanedustaja sd.