Kiviojan Aune sanoo runosnansa jottei: talavella mitää tapahru – vain kylymiä valakeeta päiviä loppumatoon jono, mutta kyllä ny täytyy sanua , jotta tapahtumia pakkaa olohon niin flöngältä, jottei puolihinkaa kerkiä eikoo träillä mihinkä kulloonki pitääs tryykätä.

On se metkaa kuinka kansaa yhyristää erinääset asiat ja niistä tuloo yhtöhöösiä. Koko maa orotti Jennin kaas yhyres ja ny ihimisillon maharotoon hinku osallistua siihenki, mikä pressan mukulalle pannahan nimeksi ja arvuuttelu on täyres käynnis.