Kun ajoin vanhan kansakouluni ohi, pystyin usein aistimaan 60-luvun tunnelmat. Kelkkoja pihassa, märkien villalapasten tuoksu sekoittui hernekeittojen ja mannavellien maailmaan.
Lukuvuoden alussa jännitettiin, kenet saa parikseen kaksinistuttavaan pulpettiin. Siinähän sitten nökötettiin yhdessä koko lukuvuosi.
Nyt on tuo sodan jälkeen rakennettu koulu jyrätty samoin kuin 80-luvulla rakennettu lisäsiipi. Hometta.
Tilalla on uusi uljas rakennus, jossa on luovuttu perinteisestä ajatuksesta, että ikäluokilla olisi oma kotiluokka.