Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakoi torstaina varoituksia siitä, että kolme ryhmän jäsentä äänesti keskiviikkona ensimmäistä kertaa hallituksen esitystä vastaan. Ulkomaanmatkan takia äänestyksestä poissa ollut hallintarekisterilakia vastustanut kansanedustaja sai huomautuksen.
Tähän saakka perussuomalaisten kansanedustajat ovat kuuliaisesti painaneet hallituksen esityksille vihreää nappia. Se on lojaalisuuden kannalta hyvä suoritus puolueelta, jonka hallituskelpoisuutta ja yhtenäisyyttä on epäilty alusta lähtien.
Nyt yhtenäisyyttä rikkoi perussuomalaisten neljä poliisiedustajaa.
Sen sijaan esimerkiksi puolueen työntekijätaustaiset kansanedustajat ovat aiemmin äänestäneet kapinoimatta työttömyysturvan leikkausten puolesta, vaikka tuskin se on ollut heille erityisen mieluista.
Perustuslain mukaan kansanedustaja ei ole velvollinen noudattamaan ryhmäkuria, vaan ainoastaan oikeutta ja totuutta.
Miksi sitten edustajan on sitouduttava eduskuntaryhmänsä sääntöihin ja hallituspuolueen eduskuntaryhmässä äänestettävä hallituksen esitysten puolesta?
Yksinkertaisesti siksi, että muuten eivät hallituksen esitykset tulisi eduskunnassa hyväksytyiksi. Hallitus ei pystyisi hallitsemaan.
Eduskunnan päätökset olisivat sattumanvaraisia tai riippuvaisia mitä kummallisimmista lehmänkaupoista, kun jokaisen esityksen läpimeno pitäisi neuvotella kansanedustajien kesken erikseen. Päätöksenteko halvaantuisi. Eduskunnassa vallitsisi sekasorto.
Ryhmän enemmistön mukaan äänestäville kansanedustajille kapinoitsijat ovat vastuuttomia "jenginpettureita". Käytännössä siitä voi seurata se, että he eivät enää jatkossa saa esimerkiksi mieluisia valiokuntapaikkoja tai ulkomaan matkoja.
Toistuva kapinointi johtaa edustajan sivuraiteelle ja lopulta ryhmästä erottamiseen – aluksi määräajaksi. Se voi tietää sitä, ettei kansanedustajaa hyväksytä enää seuraavissa eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaaksi.
Tai jos hänet hyväksytään ehdolle, puolue ei enää samalla tavalla tue hänen ehdokkuuttaan.
Muistan, kuinka eräskin eduskunnasta parin kauden jälkeen pudonnut demariedustaja perusteli syrjäytetyksi joutumistaan sillä, että hän oli 1980-luvulla kuulunut eduskuntaryhmänsä punaiseen tusinaan, joka oli kapinoinut hallituksen esityksiä vastaan.
Päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Lappilainen pitkäaikainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas.) valittiin välillä eduskuntaan omalta listaltaan, koska häntä ei niskuroinnin takia hyväksytty Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n ehdokkaaksi.
Kansanedustaja Markus Mustajärvi erotettiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä heti viime eduskuntakauden alussa yhdessä Jyrki Yrttiahon kanssa, koska he eivät hyväksyneet vasemmistoliiton hallitukseen menoa.
Se ei estänyt Mustajärven pääsyä viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaaksi ja läpimenoa.
aki.taponen@lannenmedia.fi
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
Aki Taponen