Tässä jutussa ei käsitellä niitä taiteentekijöitä, jotka jonkin muun ammatin ohessa hakevat taiteesta ylimääräistä statusta elämäänsä. Heille satunnaiset apurahat ovat silkkaa ylellisyyttä, jolla voi toteuttaa ikimuistoisen projektin. Vakuuttavasti he todistavat, että ”taiteen tekeminen on ihan tavallista työtä”.

”Ei ole”, vastaa Antti Nylén kirjassaan Häviö (2018), jossa kirjailija rohkeasti avaa apurahataiteilijan tuntoja.