Kolumni

Ko­lum­ni: An­ne­taan sen kuulua

-

Paluumuuttaneen elokuvantekijän silmin Seinäjoki näyttää erilaiselta kuin lapsuudessa.

Oma kotiseutuylpeyteni on kokenut nousuja ja laskuja. Asuin lapsuuteni Nurmossa ja minulla oli jo nuorena kova kaipuu maailmalle. Ylpeys omasta kotiseudustani tukeutui lähinnä omien urheiluseurojen menestymiseen. Harrastin yleisurheilua ja pelasin pesäpalloa, lentopalloa ja salibandyä. Mikään ei ollut hienompaa, kuin tuoda menestystä omalle seuralle. Muistan vieraspelireissuilla miettineeni: “Muuten hyvä, muttei tää mikään Nurmo oo”. SSU:n ja NJ:n paitoja ei olisi päältäni saatu revittyä, vaikka olisin muuttanut New Yorkiin.

Kaikki kuitenkin muuttui teini-iässä. Ensin jäivät pieniksi vaatteet, sitten kaupunki.

Opiskelin Lahdessa liikunnanohjaajaksi. Olin erittäin ylpeä kotiseudustani, kun opettaja nosti koko oppitunnin mittaiseksi keskusteluksi sen, miten Nurmosta voi tulla niin paljon menestyneitä urheilijoita. Monen asian summaksihan se todettiin. Eniten ystäviäni ihmetytti se, kuinka suuri osa lapsista ja nuorista urheilee Seinäjoen seudulla. Muualla tilanne ei todellakaan ole näin hyvä.

Tampereen elokuva-opintojen jälkeen oli kova paine lähteä ulkomaille. Valmistuttuani yleinen käsitys oli, että alan työpaikat ovat kiven alla ja 90 prosenttia kaikesta media-alan työstä sijaitsee Helsingissä. Urheilu unohtui ja oli hetki, jolloin Seinäjoesta oli hankala löytää mitään samaistuttavaa.

Viime syksynä muutin takaisin ja nyt työskentelen Seinäjoelta käsin. 30 vuoden iässä monet ystävistäni haikailivat takaisin kotiseudulle. Kai se olikin hieman odotettua, että tässä iässä elämän asenteet ja arvot järkevöityvät. Silti yllätyin. Paljon on kaupungissa muuttunut, ehkä itsessäkin.

Yksi asia kuitenkin pysyy: olemme tuppisuita, kun pitäisi oma tarina kertoa tai tuoda se muun maailman kuultavaksi. Mitä arkailemme?

Oma debyyttielokuvamme, Teräsvaari, näytetään televisiossa seuraavaksi 270 miljoonalle kotitaloudelle kuuteen kertaan. Suurin osa elokuvasta on kuvattu Seinäjoella. Annoimme sen näkyä ja olemme siitä ylpeitä.

Eteläpohjalaisen elokuvan edistämisyhdistyksessä tehdään muun muassa upeaa työtä seudun tarinoiden taltioimiseksi ja esiintuomiseksi. Täältä tullaan, annetaan sen kuulua ja ollaan ennen kaikkea ylpeitä siitä!

Janiv Oskár

elokuvaohjaaja