Kerron teille salaisuuden: en ole täydellinen (yllättyneet voivat asettua parijonoon). Olen diagnosoinut itselleni keittiöpsykologian tutkinnollani jonkin asteisen perfektionismin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekisin kaiken aina täydellisesti. Kun virheitä yrittää välttää, niitä tulee usein tuplasti enemmän.
Joka kerta, kun joku menee vähänkään pieleen, häpeän silmät päästäni. Tiedättekö ne hetket, kun heräät yöllä muistaen, kuinka avauduit suolistosi toiminnasta vahingossa ventovieraalle, kun luulit ystävän olevan vielä kannoilla? Juu, niin minäkin.