Kolmen kuukauden ja vuoden euribor-korkojen välinen ero on supistunut jo lähes olemattomaksi, kun kolmen kuukauden euribor oli tiistaina 2,43 prosenttia ja 12 kuukauden euribor 2,42 prosenttia. Asuntovelallisten korkomenoille tilanne tuo helpotusta, kun vuoden euribor on nyt 1,27 prosenttiyksikköä alempana kuin vuotta aiemmin.
– Alkuvuoden aikana kolmen kuukauden euribor, joka on tiukemmin sidoksissa EKP:n korkopäätöksiin, on jatkanut laskussa, mutta pidempi 12 kuukauden euribor-korko on polkenut paikoillaan, OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kommentoi.
– 12 kuukauden euribor on jo aiemmin "hinnoitellut sisään" EKP:n alkuvuoden (tammikuun ja maaliskuun) talletuskoronlaskut ja EKP:n seuraavan 12 kuukauden koronlaskuodotukset ovat vakautuneet, Hännikäinen jatkaa.
Markkinaekonomistin mukaan korkomarkkinat hinnoittelevat enää varsin rajallista korkojen laskuvaraa ja epävarmuus tulevasta on kasvanut selvästi.
EKP:n ratkaisut keskeisiä
Asuntovelallisten ja asunnon ostoa harkitsevien kannalta tilanne on kiinnostava, kun valtaosa asuntolainoista on sidottu eripituisiin euribor-korkoihin. Tammikuussa kolme neljästä lainasta sidottiin 12 kuukauden euriboriin ja reilut 14 prosenttia joko yhden tai kolmen kuukauden euriboriin.
Vuotta lyhyempien euriborien suosio saavutti viime vuosien huippunsa lokakuussa 2023, kun yli puolet euribor-sidonnaisista asuntolainoista sidottiin niihin. Nyt kiinnostus niihin voi taas nousta, sillä lainojen ottajat suosivat yleensä sitä euribor-korkoa, joka on nostohetkellä alhaisin.
– Jos markkinahinnoittelu toteutuu sellaisenaan, niin lähikuukausille osuvat korontarkistukset tuovat edelleen merkittävää helpotusta korkokustannuksiin. Ensi vuoden alussa tilanne on tasoittumassa, Hännikäinen arvioi.
Euriborien kannalta keskeisimmässä roolissa on kuitenkin Euroopan keskuspankin toiminta.
– Iso kysymys on se, vakautuuko inflaatio todella 2 prosentin tasolle, painuuko kohti koronaa edeltäneitä tasoja vai lähteekö uudestaan nousuun, Hännikäinen sanoo.
