Kolme vuosikymmentä sitten Azerbaidzhanista irtautuneen Vuoristo-Karabahin itsehallinnon oli määrä päättyä virallisesti tänään vuoden vaihduttua.
Vuoristo-Karabahin salamasodassa vallanneelle Azerbaidzhanille antautuneiden separatistien presidentti Samvel Shahramanjan allekirjoitti syyskuussa asetuksen separatistihallinnon lakkautuksesta 1. tammikuuta 2024 mennessä. Asetus määräsi, että alueen separatistitasavalta lakkaa olemasta.
Joulukuussa sama separatistijohtaja näytti kuitenkin syövän sanansa. 22. joulukuuta Shahramanjan ilmoitti, että hänen itse aiemmin allekirjoittamansa asetus ei olisikaan pätevä.
– Ei ole mitään asiakirjaa, joka sanelisi Artsakhin tasavallan (Vuoristo-Karabahin separatistialue) hallintoelinten lakkautuksen, Shahramanjan sanoi Armenian pääkaupungissa Jerevanissa.
Separatistipresidentin kansliasta kerrottiin uutistoimisto AFP:lle erikseen, että 26. syyskuuta allekirjoitettu asiakirja oli "tyhjä paperi" ja ettei mikään asiakirja voi johtaa "kansan tahdosta perustetun" tasavallan lakkauttamiseen.
Armeniassa valtava pakolaiskriisi
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Vuoristo-Karabahista on käyty kaksi täysimittaista sotaa Armenian ja Azerbaidzhanin välillä, 1990-luvun alussa ja vuonna 2020. Viime vuonna Vuoristo-Karabah oli jälleen dramaattisten käänteiden keskipisteessä, kun Azerbaidzhan syyskuussa valloitti alueen vain päivän kestäneessä konfliktissa.
Etnisesti armenialaisen separatistialueen kolme vuosikymmentä elossa pidetty itsenäisyyshaave näytti lopullisesti kaatuneen vuorokaudessa. Alueen yli 100 000 ihmisen etnisesti armenialainen väestö pakeni lähes kokonaan Armeniaan, joka painii nyt valtavan pakolaiskriisin kanssa.
– Se kuva kauniista puutarhastamme, jonka näin viimeistä kertaa, kummittelee yhä silmissäni: granaattiomenat ja persimonit kimmelsivät kirkkaassa auringossa puiden alla, kuvaili Vuoristo-Karabahin kodistaan paennut Suren Martirosjan AFP:n toimittajalle.
65-vuotiaan Martirosjanin perhe elää nyt vuokralaisina valtion tuella pienessä kylässä noin 50 kilometrin päässä Armenian pääkaupungista Jerevanista.
Martirosjan syyttää kotiseutunsa menettämisestä sekä Armenian hallitusta että Venäjän joukkoja, jotka olivat Vuoristo-Karabahin alueella niin kutsutuissa rauhanturvatehtävissä.
– Armeijamme taisteli urhoollisesti isänmaamme suojelemiseksi, tappion kärsivät Venäjä sekä Armenian hallitus.
Euroopan parlamentin mukaan seudun armenialaisten asukkaiden joukkopako oli käytännössä etninen puhdistus. Azerbaidzhan on kiistänyt syytöksen.
Armenia tuskin sallii separatistihallintoa
Vuoristo-Karabahin separatistijohtajan ilmoitus aiemman päätöksen perumisesta voi jäädä merkityksettömäksi. Vuoristo-Karabah on nyt kokonaan Azerbaidzhanin hallussa, ja alueen armenialaisväestö on paennut seudulta käytännössä kokonaan.
Etukäteen on arveltu, että Armenia tuskin sallii separatistien jatkaa itsehallintonsa pyörittämistä maanpaossa Armenian puolella. Armenia pyrkii solmimaan kestävää rauhansopimusta ja välien normalisointia Azerbaidzhanin kanssa.
Sopimuksen kulmakivenä olisi maiden molemminpuolisen alueellisen koskemattomuuden tunnustaminen, mikä sisältäisi Vuoristo-Karabahin tunnustamisen osaksi Azerbaidzhania. Joulukuussa maat vaihtoivat sotavankeja, mitä pidetään mahdollisena askeleena kohti maiden välien normalisointia.
Normalisointineuvottelut halutaan elvyttää
Länsimaissa vanginvaihdon toivotaan enteilevän sitä, että Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ja Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev saataisiin jälleen neuvottelupöydän ääreen. Parivaljakko on tavannut useita kertoja EU:n välittämissä normalisointineuvotteluissa, mutta tapaamiset ovat olleet jäissä lokakuusta lähtien.
Tuolloin Azerbaidzhanin Alijev perui osallistumisensa Ranskan välittämiin neuvotteluihin, jotka oli määrä pitää Espanjassa. Alijev syytti Ranskaa välittäjänä puolueellisuudesta. Azerbaidzhan myös kieltäytyi osallistumasta marraskuussa Yhdysvalloissa suunniteltuun tapaamiseen, syyttäen niin ikään Yhdysvaltoja puolueellisuudesta.
Varovaisen myönteinen merkki nähtiin tapaninpäivänä, kun Pashinjan ja Alijev tapasivat pitkästä aikaa kasvotusten Pietarissa, kertoo brittilehti Guardian. Tapaamisen sisällöstä ei kerrottu yksityiskohtia julkisuuteen, mutta Azerbaidzhanin viranomaislähteiden mukaan maat lähestyvät rauhansopimusta.
Kaukasuksen maiden neuvottelujen välittäjänä on perinteisesti toiminut Venäjä, mutta Ukrainan sodan varrella sen huomio on siirtynyt toisaalle ja vaikutusvalta Kaukasiassa heikennyt. Länsivallat ovat pyrkineet täyttämään välittäjän roolia vaihtelevalla menestyksellä.
Tapaninpäivänä Azerbaidzhan kertoi karkottavansa kaksi ranskalaista diplomaattia. Azerbaidzhanin ulkoministeriö ei kertonut julkisuuteen tarkkaa syytä karkotuksille, mutta kertoi ei-toivotuiksi henkilöiksi julistettujen toimineen tavalla, joka "ei sovi yhteen diplomaattistatuksen kanssa".
Yhteys Nahitshevaniin kaivelee Azerbaidzhania
Toistaiseksi on epäselvää, onko Azerbaidzhan täysin tyytyväinen nykyisiin rajoihinsa Vuoristo-Karabahin valloituksen jälkeen. CNN:n mukaan suurin jäljellä oleva ongelma maiden välillä on Nahitshevanin autonominen tasavalta, joka kuuluu Azerbaidzhaniin, mutta on Armenian muusta Azerbaidzhanista erottama eksklaavi.
Azerbaidzhan halajaa maasiltaa, joka yhdistäisi Azerbaidzhanin osat Armenian eteläkärjen läpi. Azerbaidzhanin Alijev on CNN:n mukaan kuvaillut maasiltaa "historialliseksi välttämättömyydeksi", joka toteutetaan riippumatta siitä, mitä mieltä Armenia asiasta on.
Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, haluaako Azerbaidzhan valloittaa alueen Armenialta sotilaallisesti vai riittäisikö sille Armenian takaama esteetön kulku Azerbaidzhanin osien välillä.
Kiihkomielisimmät Azerbaidzhanin nationalistit väittävät, että Armenia olisi rakennettu historiallisesti Azerbaidzhanille kuuluville maille. Azerbaidzhanin hallituksen asiakirjoissa Armeniaan on CNN:n mukaan viitattu nationalistisella termillä "Länsi-Azerbaidzhan".
