Hyvinvointialueista annetun lain tarkoituksena on mm. edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaiden hyvinvointia.
Nyt olemme saaneet kokea vaikutukset, mitä keskustapuolue vaati lähteäkseen mukaan Antti Rinteen (sd.) hallitukseen. Jostain luin, että silloinen valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi sote-uudistuksesta: ”Malli on nyt keskustan kotikunta-maakunta-ajattelun mukainen”. Onko malli toimiva, siitä en ole niinkään varma.
Nämä kolme ensimmäistä vuotta ovat olleet varmasti monelle valtuutetulle aika vaikeita, koska kansalaisten etuuksia on heikennetty. Ainakin minulle joskus päätöstä tehtäessä tilanne on ollut suorastaan tuskaisa.
Periaatteessa vastakkain on ollut EP:n hyvinvointialueen säilyminen itsenäisenä ja alueen väestön palvelujen säilyminen edes kohtuullisina.
Päätöksiä on tehty, ja tällä hetkellä alijäämiä lienee noin 120 miljoonaa euroa. Tulevat haasteet ovat lähinnä järkyttäviä.
Ainakin osasyy rahoitustilanteeseen on kuntien oma toiminta talousarvioita laatiessaan, ennen sote-uudistusta. Sosiaali- ja terveyspuolen menoja alibudjetoitiin. Ministeriön virkamiehet luottivat kuntien päätöksiin ja rahoittivat sen mukaan hyvinvointialueita. Nyt tiedämme seuraukset.
Kuuntelin tietotekniikan emeritusprofessorin Pekka Neittaanmäen laatiman jutun soten tietojärjestelmistä. Kävi ilmi, että tietotekniikan kulut ovat yli miljardi euroa. Pankit, kauppaketjut, verohallinto ja yritysmaailma ovat keskittäneet hajanaiset järjestelmät ja säästäneet euroja. Sote-ala menee päinvastaiseen suuntaan.
Kela pitää yllä Kanta-järjestelmää, joka kokoaa laajasti kansalaisten terveys- ja reseptitietoja julkisesta terveydenhuollosta, työterveydestä, opiskelijaterveydenhuollosta sekä yksityiseltä sektorilta.
Miksi meillä pidetään yllä kalliita, rinnakkaisia tietojärjestelmiä? Neittaanmäen arvion mukaan IT-kustannuksista voitaisiin säästää noin miljardi euroa, kun siirryttäisiin käyttämään vain nykyisiä Kanta-palveluja.
Hyvinvointialueiden kriisiä ei ratkaista pelkästään sulkemalla toimipisteitä tai vähentämällä henkilöstöä. On uudistettava mm. tiedolla johtamisen rakenteet. Siihen tarvitaan poliittinen päätös eduskunnalta.
Elämme mielenkiintoisia aikoja nyt, kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn.