Kuntiin jäävät palvelut voivat olla vaarassa sote-uudistuksen jälkeen.
Lännen Media selvitti, uskovatko kunnanjohtajat kuntien tulojen riittävän palveluiden järjestämiseen sen jälkeen, kun sote-uudistuksessa on leikattu pois suurin osa kuntien verotuloista.
Kolmasosa arvioi, että rahat eivät riitä, kun jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia vuonna 2019 leikataan 12,30 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta. Moni kunnanjohtaja povaa veronkorotuksia.
– Kunnat voivat lähteä nostamaan veroprosenttejaan 2017 ja 2018, arvioi Pyhärannan kunnanjohtaja Matti Muukkonen.
– Olemme arvioineet tilannetta, mutta kokonaisuuteen vaikuttaa, missä määrin sote-toimijat ostavat tukipalveluita jatkossa kunnalta. Tilanne tulee olemaan vaikea, ja alustavien laskelmien mukaan veronkorotuspaineita on, vahvistaa Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä.
Päivähoito ja opetus kahmaisevat suurimman osan kuntien käyttömenoista uudistuksen jälkeen. Kuntajohtajat arvioivat, että kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista joudutaan tinkimään.
Useat kunnanjohtajat varoittavat irtisanomisten mahdollisuudesta.
– Esityksessä kaikki lainat jäävät kunnalle, ja niiden pääoma, korkokulut ja lyhennykset tulevat rasittamaan kohtuuttomasti jäljelle jäävää kuntaa. Toisin sanoen liikevaihto laskee alle puoleen ja velat jäävät. Kaikki kunnat eivät selviä tästä rahoitusrakenteesta. Irtisanomisilta ei vältytä, arvioi Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen.
LM-kyselyyn vastasi 170 kunnanjohtajaa eli yli puolet Suomen kunnanjohtajista. Rahoituksen riittävyyttä heistä arvioi 169.
LAURI NURMI, AKI TAPONEN / LÄNNEN MEDIA