Konservatiivit diggaavat ja liberaalit ja sosiaalireformistit jäävät tappiolle. Näin kuvailee kokoomuslainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen tilannetta, johon keskustaoikeisto eri puolilla Eurooppaa on nyt tarttunut tai tarttumassa.
Kyse on rajan avaamisesta laitaoikeistolle.
– Se on riskibisnes. Ja siinä voi oikeasti tulitikut tippua näpeistä, hän sanoo STT:lle.
Pietikäinen puhuu Strasbourgissa sokkeloisen Euroopan parlamentin työhuoneessaan. Keskustelu on lähtenyt parlamentin tilanteesta, mutta puheen edetessä käy selväksi, että hän ajattelee asiassa laajemminkin eurooppalaista keskustaoikeistoa – Pohjoismaita unohtamatta.
Pietikäinen käyttää vertausta muurin pettämisestä. Hänen mukaansa keskustaoikeisto muuttuu silloin "ranta-Rolexiksi ökömökkölöille" ja kannatus lähtee laskuun. Se ei silti ole seurauksista vakavin.
Mistä hän siis oikeastaan puhuu?
Euroopan ilmapuntari
Euroopan parlamentti herättää harvoin suuria tunteita EU-kuplan ulkopuolella, mutta viime kesänä se muuttui kiinnostavaksi poliittiseksi areenaksi. Kokoomuslaiset europarlamentaarikot kuuluvat parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään, joka teki johtajansa Manfred Weberin johdolla irtioton luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta.
Demarit ja EPP ovat olleet komission tukipilari parlamentissa. Ehdotus ennallistamisesta päästettiin parlamentissa lopulta etenemään kohti seuraavaa vaihetta niukalla enemmistöllä, mutta irtiotto käynnisti spekulaatioiden kierteen.
Tuli uumoiluja, että EPP on vetäytymässä ennen ensi kesän europarlamenttivaaleja nykyistä etäämmälle vihreästä siirtymästä ja avaamassa vaalien pelossa yhteistyömahdollisuuksia laitaoikeistolle.
Kiinnostavan EPP:n manööveristä teki se, että kyse ei ole vain Euroopan parlamenttiin kapseloituneesta todellisuudesta. Laitaoikeistolaiset puolueet ovat keränneet jo hyvän aikaa kannatusta ympäri Eurooppaa.
Laitaoikeisto on saanut hyviä vaalituloksia tai vähintään kärkkyy sellaisia esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Pohjoismaissa. Vaalien läheisyyden takia Euroopan parlamentti toimii nyt maanosan poliittisena kuumemittarina.
Totalitarismin muurinvartijat
Pietikäinen kuvailee keskustaoikeistoa Game of Thrones -sarjan muurinvartijoiksi, joilla on oltava kyky sanoa, missä menee muuri ja raja. Ulkopuolella jääväksi öykkäröinniksi hän laskee fasismin, rasismin, totalitarismin ja irtisanoutumisen laillisuusperiaatteesta.
Hän hakee vertailupisteet historiasta.
– Meillä on ollut IKL:ää ja Lapuan liikettä. Italiassa ja Espanjassa meidän sisarpuolueemme sortuivat siihen, että okei, ollaan nyt vähän hiljaa ja me saamme verohyötyjäkin. Kuulostaako tutulta siinä, mitä nykyisin tapahtuu?
Pietikäinen tunnistaa Euroopan parlamentista oman EPP-ryhmänsä johtajalta Manfred Weberiltä ajatuksen, jossa tämä on halunnut avata yhteistyötä laitaoikeistolaiselle ECR:lle ja Identiteetti ja demokratia -ryhmälle. Se ei ole vieras ajatus myöskään pohjoismaisena konseptina, hän muistuttaa.
– Kun me ajattelemme, että eivät ne ököpököt olekaan niin pahoja – kun se muuri pettää – niin sitten voi katsoa Game of Thronesia tai historian kirjoja. Aika samanlainen tulos, hän sanoo.
Hajoaako Serranon perhe?
Pietikäinen näkee asiassa myös sisäisen uhan keskustaoikeistolle.
Hän jakaa kokoomuksen – ja vastaavat eurooppalaiset keskustaoikeistolaiset puolueet – neljään lohkoon. Puolue sisältää hänen mukaansa konservatiivit, ultrakonservatiivit, liberaalit ja sosiaalireformistit.
Näiden välillä olevaa "kuminauhaa" ei voi hänen mukaansa venyttää liikaa jonkun ryhmän suuntaan tai "Serranon perhe" hajoaa. Serranon perhe oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tuotettu espanjalainen fiktiosarja, jossa seurattiin Diegon ja Lucian uusioperheen elämää.
Pietikäinen siis näkee keskustaoikeiston konservatiivilaidan flirttailun laitaoikeiston kanssa uhkana koko liikkeelle. Hän katsoo, että pelko äänten katoamisesta on nimenomaan liberaaleilla ja sosiaalireformisteilla. Konservatiivien hän katsoo nauttivan laitaoikeiston kanssa kaveeraamisesta.
– Se on poliittista heikkoutta meiltä, minulta, kaikilta. Se on enemmistön puutetta sitten, kun on riittävästi vain sitä toista laitaa.
Asetelmaan vaikuttavat vaalit ja sitä ennen muun muassa vaaliteemat ja ehdokasasettelu, hän sanoo.
Kuka saa soppaa?
Pietikäinen ei haluaisi keskustaoikeiston vaihtavan politiikkaansa epärakentavalle linjalle. Hänen mukaansa ei voi sanoa koko ajan vain, että "ei tykkää selleristä, ei tykkää palsternakasta ja ei tykkää seitistä".
– Ja sitten kaikki ovat ilman soppaa. Pitää nähdä, miten tehdään sellainen soppa, mikä on ihan syötävää ja ihan hyvää.
Kerta toisensa perään Pietikäinen viittaa haastattelussa Eurooppaa toisen maailmansodan rappion jälkeen rakentaneisiin saksalaisiin ja ranskalaisiin suurhahmoihin: Robert Schumaniin, Jean Monnet'hen ja Konrad Adenaueriin. Hän kehottaa lukemaan Monnet'n ja Schumanin elämänkerrat.
– Meillä pitää olla rakentava keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto.
Europarlamentaarikot erimielisiä, jäikö kesän sooloilu harharetkeksi
Suomalaiset europarlamentaarikot tulkitsevat eri tavalla sitä, jäikö kesän sooloilu europarlamentissa yksittäiseksi harharetkeksi vai nähdäänkö vastaavia irtiottoja yhä ennen europarlamenttivaaleja.
Kyse on kokoomuksen kotiryhmän EPP:n toiminnasta luonnon ennallistamista koskevan asetuksen kanssa. Ennallistamisella pyritään nopeuttamaan ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tai lähelle sitä.
EPP teki ennallistamisasetuksesta irtioton, jonka takia sitä koskeva ehdotus pääsi etenemään parlamentin äänestyksestä kesällä vain vaivoin. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen uskoo silti, että hänen kotiryhmänsä palaa pienen jäähdyttelyn jälkeen harharetkeltä vielä osaksi rakentavaa keskustaoikeistoa.
Osa parlamentaarikoista puolestaan uumoilee, ettei keskustaoikeistolainen EPP välttämättä palaa enää vanhaan ainakaan ennen vaaleja.
Heinäluoma: laajemmin vaaliasetelmiin
Demarimeppi Eero Heinäluoma uskoo, että EPP pyrkii ajamaan puolueensa laajemmin vaaliasetelmiin. Hän muistuttaa, että valtaa on EPP:ssä keskitetty, joten Manfred Weber on sekä puolueen että parlamenttiryhmän johtaja.
Heinäluoman mukaan ei ole aihetta epäillä, etteikö Weber olisi tosissaan. Hän muistuttaa, kuinka tämä toimi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puolueen erkanemisen kanssa. Polut erkanivat vuonna 2021.
– Hän pitkitti sitä valtapoliittisista syistä selvästikin. Eli kun Orban lähti, EPP heikkeni paikkamäärissä.
Heinäluoman mukaan hänelle tuleva tieto tukee sitä, että Weber pyrkii turvaamaan EPP:n toimintamahdollisuuksia kurkottamalla äärioikealle. Hän myös katsoo, että etäisyys muiden eurooppamyönteisten puolueiden ja EPP:n välillä on parlamentissa kasvanut viimeisen vuoden tai kahden aikana.
Torvalds haluaa estää blokkiutumisen
Myös keskustalainen parlamentaarikko Elsi Katainen katsoo, että vastavoimia vihreälle siirtymälle on selvästi alkanut nousta Euroopassa ja tämä korostuu ennen vaaleja. Se näkyy EPP:ssä.
Itse hän pitäisi hyvänä, että näkökulma laajenisi ympäristönäkökulmasta myös kohti taloudellista ja sosiaalista näkökulmaa.
– Se tuottaa oikeasti kaikista kestävimpiä ratkaisuja, että otetaan ihmiset ja talous myös siinä huomioon.
RKP:n Nils Torvalds puolestaan huomauttaa, että EPP sai irtiotollaan tavoitteitaan läpi. Torvalds kuuluu parlamentin ympäristövaliokuntaan ja kertoo pyrkivänsä estämään, ettei EPP blokkiutuisi oikealle ja muut keskiryhmät vasemmalle.
Hän ei asetu enää ehdolle.
– Yritän nyt täällä mandaatin viimeisten kuukausien aikana punoa tätä stabiilia yhteenliittymää jollain tavalla kokoon, koska se on mielestäni vastuullinen tapa.