Läski! Luuseri! Sä oot säälittävä!
Tällaisen pilkan kohteeksi Sini Kirvesmäki joutui peruskoulussa. Alavuodella koulutaipaleensa aloittanut tyttö oli hieman ylipainoinen. Arka, kymppejä kokeista saava tyttö joutui kaveripiirin ulkopuolelle.
– Varsinaisia kiusaajia oli muutama, mutta mielestäni heitä ovat myös ne, jotka näkivät tapahtumat eivätkä reagoineet asiaan mitenkään, Kirvesmäki sanoo.
Vuosien pilkkaamisen uhriksi joutunut tyttö haki lohtua syömisestä ja lihoi entisestään. Kierre oli valmis. Tilanne paheni kahdeksannella luokalla.
– Olet lihava. Asialle pitäisi tehdä jotain, totesi terveydenhoitaja vuositarkastuksen yhteydessä.
15-vuotias tyttö päätti samalla sekunnilla lopettaa syömisen. Aikaisemmin niin ihanalta maistunut ja lohtua tuonut ruoka muuttui viholliseksi. Kirvesmäki söi pelkkää salaattia ja joi vettä. Laihtumisen tueksi hän juoksi joka päivä, vaikka liikkuminen teki pahaa ja keho aneli ruokaa.
Puolessa vuodessa putosi parikymmentä kiloa. Kiusaaminen loppui, mutta syömishäiriöstä tuli uusi ongelma.
– Oletpa onnistunut hienosti painonpudotuksessa, kehui asiasta tietämätön terveydenhoitaja.
Nääntynyt kroppa teki stopin liikuntatunnin Cooperin juoksutestissä. Kirvesmäki pyörtyi ja päätyi jälleen terveydenhoitaja vastaanotolle. Diagnoosi oli anemia. Se ei saanut tyttöä syömään.
Muutama kuukausi tämä jälkeen parin herkkupalan syöminen laukaisi ahmimisen. Paino alkoi nousta uudelleen.
12 vuoden terapia auttoi
– Olet tyhmä! Olet säälittävä! Ei susta koskaan mitään tule!
Kirvesmäki kuulee vieläkin sanat niin kuin ne olisi lausuttu eilen. Nyt 38-vuotias nainen oli haukut saadessaan parikymppinen. Sättijä oli avopuoliso.
– Ensiksi olin ihana ja kaunis. Sitten ihailu sai ivallisia piirteitä. Kun asioita kuulee tarpeeksi kauan, ne muuttuvat omassa mielessä todeksi.
Kolme vuotta kestäneen suhteen aikana psyykkinen väkivalta muuttui pikku hiljaa fyysiseksi. Pelon ilmapiiri laskeutui nuorenparin kotiin. Kirvesmäki piti asian omana tietonaan.
– Ihmettelin, miksi en saanut repäistyä itseäni huonosta suhteesta irti. Häpesin elämäntilannettani. Pahoinpitelijä ei häpeää tunne.
Kirvesmäki onnistui luikertelemaan kieroutuneesta parisuhteesta, mutta rankat kokemukset eivät loppuneet siihen: Lähisuhdeväkivalta aiheutti masennuksen ja laukaisi traumaperäisen stressihäiriön. Avuksi tuli terapia, joka kesti 12,5 vuotta.
– Itsetunnon rakentaminen sekä fyysisiä ja psyykkisiä rajoja rikkovan parisuhteen käsittely kävi täydestä työstä. Kaikki haavat eivät koskaan parane, mutta en enää kanna syyllisyyden taakkaa. Olen niin onnellinen, että sain pitkän terapian. Ilman sitä en olisi tässä.
Hyvä elämäntilanne nosti muistot pintaan
Traumaterapia alkoi kaksi vuotta väkivaltaa sisältäneen suhteen päättymisen jälkeen. Kokemukset nousivat uudelleen pintaan, kun Kirvesmäki eli uudessa, onnellisessa parisuhteessa.
– Elin ensimmäistä kertaa tasapainoista elämää. On tyypillistä, että traumaattiset elämäntapahtumat nousevat mieleen vasta silloin, kun elämä on muilta osin vakaata ja turvallista. Mieli on hyvin viisas.
Asiat käsiteltyään Kirvesmäki halusi auttaa muita vastaavia ongelmia kokeneita. Hän kävi kokemusasiantuntijan koulutuksen vuonna 2015. Sen jälkeen hän on tehnyt kokemusasiantuntijana yli 600 työtehtävää. Niistä vertaistukitehtäviä on noin puolet.
Eikö taakse jääneistä ongelmista kertominen kerta toisensa jälkeen ole raskasta?
– Olen onnistunut kääntämään vaikeudet voimavaraksi ja työkaluksi. Haluan hyödyntää taisteluarpiani muiden auttamisessa. On upea nähdä, miten omat kokemukset voivat tukea parhaillaan samojen asioiden kanssa painiskelevia.
Kokemusasiantuntija
On E-P:n sairaanhoitopiirin järjestämän koulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta tai fyysisestä sairaudesta joko potilaana tai läheisenä.
On vertaistuki vaikeissa tilanteissa. Samoja ongelmia läpikäyneen tuki auttaa jaksamaan.
On asiakkaan ja ammattilaisen välisenä tulkkina hoitotyön arjessa. Työtehtävät vaihtelevat luennoista kahdenkeskisiin vertaistapaamisiin.
On suorittanut vuoden mittaisen koulutuksen.
Saa työstään palkkaa ja matkakorvauksen. Tekee työsopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa.
Kokemusasiantuntijakoulutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä alkaa elokuun alussa ja kestää noin vuoden. Koulutuspäiviä on 1–3 kertaa viikossa. Haku koulutukseen on menossa parhaillaan.
Elossa vai ei?
Yksi Kirvesmäen asiakkaista on Laura. 25-vuotias nainen esiintyy asian arkaluontoisuuden takia jutussa vain etunimellään. Ei ihme, sillä Laura on joutunut äärimmäisen lähisuhdeväkivallan kohteeksi. Kaksi vuotta sitten hän kävi kuoleman porteilla, koska hänet yritettiin tappaa kuristamalla. Tekijästä Laura ei halua kertoa tarkemmin.
– Tekijän mukaan jäin korisemaan lattialle, kun hän poistui paikalta. Hän ei tiennyt olinko elossa vai kuollut, Laura sanoo.
Hän heräsi tunti teon jälkeen. Shokissa ollut nainen onnistui kuin ihmeen kaupalla soittamaan ystävättärelleen, joka ilmoitti tilanteesta hätäkeskukseen.
– Olen hänelle todella kiitollinen. Uskon, etten olisi koskaan itse pyytänyt apua tai kertonut asiasta poliisille. Olisin jatkanut elämää ja yrittänyt unohtaa asian.
Paljon vammoja
Laura sanoo tajunneensa eläneensä epäterveessä ihmissuhteessa neljä vuotta.
– Tekijä sai minut uskomaan, etten pärjää ilman häntä. Mukana oli myös väkivallan uhka. Sanoin jo muutamaa kuukautta aiemmin kaverilleni, että tuo tyyppi vielä joskus tappaa minut. Ajatus tuntui kuitenkin kaukaiselta. Lähipiiri ei kaikkea kauheuksia tiennyt.
Laura pyytää anteeksi, että katsoo tarinaa läpikäydessään kokemusasiantuntijaansa.
– Hapen puute aiheutti aivovaurion eivätkä ajatukset pysy koossa. Lähimuisti on huono, Sini on tällaisissa tilanteissa toinen muistini, Laura selventää.
Nyt Laura opiskelee sairaanhoitajaksi omaan tahtiinsa. Opiskelu ja elämä yleensäkin on haastavaa, sillä tapon yrityksen tekotapa aiheutti monia terveysongelmia. Niitä ovat lähimuistin heikentymisen lisäksi muun muassa jatkuva väsymys, tinnitus, kuulon aleneminen, aistiyliherkkyys, tasapainohäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö.
– Kuntoutus on kesken eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Elämässä on kuitenkin nyt myös paljon hyvää. Minulla on rakastava puoliso ja tasapainoinen arki, jota osaan arvostaa nyt paljon aiempaa enemmän.
Tekijä sai rangaistukseksi neljä vuotta ehdotonta vankeutta.
– Pelkään tekijän kohtaamista enkä haluaisi nähdä häntä enää ikinä. Pelkään, että tekijä kostaa, koska kerroin teosta poliisille. Tapahtunut on pakko hyväksyä, mutta anteeksi sitä ei voi antaa koskaan.
Paras apu
Kun Laura sai tietää kokemusasiantuntijuudesta, hän oli heti valmis vastaanottamaan apua. Oman taustansa takia Kirvesmäki valikoitui tukihenkilöksi. Yhteyttä on pidetty kaksi vuotta. Aluksi tapaamisia oli vähintään kerran viikossa. Nykyään kuulumisia vaihdetaan enimmäkseen tekstiviesteillä.
– Ammattilaisella on minulle tietty aika, mutta Sinille voin soittaa koska vain. Se on tärkeä tieto.
Koska Kirvesmäki on ammatiltaan sosionomi, hän on pystynyt auttamaan Lauraa myös monissa käytännön asioissa kuten tukiviidakon selvittämisessä ja oikeudenkäynneissä.
– Uhrin asema on todella huono. Kaikesta pitää osata ja jaksaa ottaa selvää yksin. Olemme kirjoittaneet valituspapereita, joista kaikki ovat tulleet positiivisena takaisin, Laura iloitsee.
Kirvesmäen kanssa Laura on pystynyt käymään läpi asioita, joista hän ei ole puhunut kenellekään muulle. Hän ei ole ottanut kaikkea esille edes neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa eikä traumaterapiassa.
– Olen saanut apua läheisiltä ja ammattilaisilta, mutta on ihan eri asia puhua jollekin, joka ymmärtää puolesta sanasta, mitä tarkoitan. Sini on ollut toipumisessa paras apu, Laura kiittelee ja katsoo tukijaansa.
Kirvesmäki pyyhkäisee silmäkulmaansa. Pian molempia jo hymyilyttää.
"Minä selvisin, sinäkin voit selvitä”
Se hetki, kun tajuat, ettet sittenkään ole kokemustesi kanssa yksin. Kun oivallat, että joku muu on tuntenut samoin kuin sinä. Yhteinen kokemus luo ihmisten välille sanattoman ja vahvan yhteyden.
Näillä sanoilla alkaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uunituore kokemusasiantuntijuudesta kertova video. Se on toteutettu hankkeessa, jonka pyrkimyksenä on tuoda tätä toimintaa osaksi kuntien peruspalveluja. Hanketta luotsaavat Sini Kirvesmäki ja Ulla Aninko-Rajala.
– Vastaavaa videota ei ole Suomessa ennen tehty. Parin minuutin mittainen video kertoo kokemusasiantuntijan työstä, Kirvesmäki sanoo.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kokemusasiantuntijoita on koulutettu vuodesta 2010. Nyt heitä on mielenterveys- ja päihdepuolella puolella noin 170 ja somatiikan puolella noin 200.
Kokemusasiantuntijoita osataan hyödyntää alueella hyvin. Viime vuonna työtehtäviä oli noin 4 300. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirillä on työsopimus noin 60 kokemusasiantuntijan kanssa.
– Vaatii rohkeutta mennä kertomaan oma tarinansa ventovieraalle ihmiselle, mutta on etuoikeutettua kuulla ventovieraan tarina, joka on ehkä pitkään odottanut vuoroaan tulla kerrotuksi. Saan sanoa, että sinä voit selvitä, koska minäkin selvisin, Sini Kirvesmäki kertoo.