Kun Vaasan agilityseuran ja Mustasaaren BTW Agilityn yhdistelmäjoukkue suuntasi suomenmestaruuskilpailuihin Jyväskylään, eivät he odottaneet palaavansa kotiin kultamitalit kaulassa.
– Kyllä tämä on mahtavaa, naurahtaa kahden koiran kanssa kisannut Anders Stens.
– Vaikka joukkueessa on taitavia koiria, en odottanut, että voitetaan. Ei tätä voi käsittää vielä todeksi, vaikka on yönkin yli nukuttu, toteaa Katja Valkki.
Vaasan ja Mustasaaren yhdistelmäjoukkue koottiin lyhyellä varoitusajalla. Agilityharrastajat Anders Stens, Iris Niemistö ja Katja Valkki halusivat lähteä tavoittelemaan suomenmestaruutta, joten joukkue saatiin kasaan.
– Yhdessä emme ehtineet harjoitellut juuri lainkaan, sillä päätimme lähteä kilpailuihin vasta kuukausi sitten, Valkki kertoo.
Nopea reagointi kannatti, sillä kotiin palattiin kera suomenmestaruuden.
Finaaliradalle kakkospaikalta
Agilityn joukkuekilpailuissa joukkueen jäsenet suorittavat karsintaradan, jonka jälkeen jäsenten saamat pisteet lasketaan yhteen. Finaaliin pääsee kymmenen parhaat pisteet saanutta joukkuetta.
– Kilpailimme maksiluokassa eli isojen koirien luokassa, ja tällä kertaa siellä oli joukkueita yhteensä neljäkymmentä, Valkki kertoo.
– Koiria oli yhteensä noin 160, täydentää Stens.
Vaikka finaaliin lähdettiin kakkospaikalta, joukkue ei voinut ajatellakaan voittavansa.
– Loppujen lopuksi ykköspaikalla ollut joukkue putosi, ja me voitimme. Agility on niin herkkä laji, että voitto voi olla todella pienestä kiinni. Jos koira esimerkiksi hyppää esteen väärältä puolelta, voi jäädä mitali saamatta, selventävät Valkki ja Stens.
Voitto ei kuitenkaan ole tärkeintä
Kisaan lähdettiin nöyrällä asenteella ilman paineita. Osaltaan se auttoi finaalipaikan ja kultamitalin saavuttamisessa. Etulyöntiasemaa kilpailuun toi myös se, että joukkueen jäsenillä on kotipihoissaan omat harjoituskentät.
– Oma harjoituskenttä ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Jokainen meistä voi harjoitella noin puoli vuotta kotona – talvella sitten treenataan hallissa, Valkki kertoo.
Iris Niemistö, 14, on harrastanut agilityä neljän vuoden ajan. Siinä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon, ja mitaleita on kertynyt junioreiden arvokisoista. Tänä vuonna Niemistö on voittanut kaksi suomenmestaruutta eri kokoluokissa ja yhden MM-hopean. Kokeneemmilta on saatu oppia – Valkki ja Stens kertovatkin, että Niemistö on käynyt heidän pitämissään harjoituksissa.
– Meidän joukkueessa parasta on joukkuehenki, Niemistö kertoo.
Myös Valkki ja Stens allekirjoittavat hyvän yhteishengen. Joukkueen jäsenet muun muassa auttoivat ja tsemppasivat toisiaan koko kisaviikonlopun läpi.
Valkki, Niemistö ja Stens ovat silminnähden tyytyväisiä suorituksiinsa. Kun heiltä kysyy, mikä lajissa on parasta, vastaavat he peräkanaa:
– Kun näkee, että koira tykkää siitä tekemisestä.
– Harrastaessa huomaa, kuinka innostunut oma koira on, ja miten se nauttii erilaisista asioista. Ei me siis pelkästään itsemme takia tätä lajia harrasteta, lisää Valkki.