Vaasan kaupunki osallistuu syksyllä kansainväliseen Esteetön kaupunki 2016 -kilpailuun.
Kilpailussa ovat viime vuosina pärjänneet erityisesti Turku ja Helsinki. Kilpailun yhteydessä Vaasan vammaisneuvosto haastaa Vaasan keskustan yritykset kartoittamaan esteettömyyttään.
– Esteettömyydessä otetaan huomioon esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen ja viestintään liittyvät asiat. Yrityskartoituksessa huomioidaan kokonaisvaltaisesti asiakaspalvelutilanne aina liikkeeseen menosta poistumiseen saakka, kertoo esteettömyyden kartoittaja Jenna Asikainen.
Kaikille tarkoitettu. Jos yritys osoittautuu esteettömäksi, se saa Esteetön Vaasa -tunnuksen. Hanke perustuu ajatukseen kaikille kuuluvasta esteettömyydestä, josta jokainen voi hyötyä.
– Lastenvaunujen kanssa liikkuminen on yhtälailla rajoite. Osalle taas voimakkaat hajut voivat laukaista vaikeitakin oireita. Hajusteettomat työpaikat ovat oivia esimerkkejä esteettömästä toiminnasta, Asikainen mainitsee.
Vaasan keskusta asettaa liikuntarajoitteisen koetukselle. Hovioikeudenpuistikko viettää loivasti kohti luodetta ja on osittain peitetty liikkumista hankaloittavalla mukulakivellä.
Alatorilta on vaikea päästä Cafe Commerceen, joten sinne täytyy kiertää Anttilan kautta. Osassa ravintoloita kynnykset ovat suhteettoman korkeita.
Tarpeet eroavat. Vammaisneuvoston edustajat Börje Kukkonen ja Marjo Luomanen kohtaavat arjessaan erilaisia haasteita päivittäin. Kukkonen luuli kerran ostaneensa ruskeat kengät. Kotona hän huomasi niiden olevan punaiset.
Kaupunkisuunnittelussa kukin erityisryhmä tulisi huomioida eri tavoin. Tunnustelukeppiä hyödyntävät huononäköiset arvostavat kynnyksiä, liikennevalojen kuuluvaa ääntä ja lasisista pinnoista erottuvia elementtejä.
Pyörätuolilla liikkuva taas tarvitsee tilavampia WC-tiloja sekä kulkemista helpottavia luiskia ja ramppeja, joista löytyvät kaiteet kummallekin kädelle.
– Monessa kaupassa on lasiset näyteikkunat, joissa kuvien ja tekstien kontrasti on liian pieni. Tällöin on vaarana, että huononäköiset törmäävät niihin. Myös tuotteet on usein asetettu liian korkealle eikä hintalapuista saa selvää, Asikainen listaa.
– Usein niin sanotut invavessat ovat liian pieniä pyörätuolille, Luomanen harmittelee.
Samat oikeudet kaikille. Sekä Kukkonen että Luomanen korostavat yhtäläisiä ihmisoikeuksia kaikkien erityisryhmien ja niihin kuulumattomien välille. Ymmärrys estymän laadusta on tärkeää.
– Monesti sokealle huudetaan ja pyörätuolilla istuvan järjen juoksua epäillään, Kukkonen ja Luomanen hämmästelevät.
Esimerkillisiäkin tapauksia löytyy. HS Centerissä käsituet on asetettu rampin molemmin puolin. Kukkonen kehuu myös Vaasan matkakeskuksen WC-tiloja.
Anna Jussila