Korkein oikeus (KKO) tuomitsi tiistaina EU:n ja Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön Georgij Alafuzoffin ehdottomaan vankeuteen.
Aiemmin Helsingin hovioikeus oli tuominnut kontra-amiraali evp. Alafuzoffin törkeästä palvelusrikoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen. KKO korotti 71-vuotiaan Alafuzoffin vankeusrangaistuksen vuoteen ja 10 kuukauteen ja katsoi, että se tulee määrätä ehdottomana.
KKO:n mukaan Alafuzoff oli käsitellyt ja säilyttänyt salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa oikeudettomasti kotonaan.
– Kyse on ollut sekä kansallisten että kansainvälisten sotilastiedustelun toimijoiden laatimista asiakirjoista hyvin pitkältä, lähes 30 vuoden ajalta. Tällaisten asiakirjojen käsittely muutoin kuin niille tarkoitetuissa tiloissa ja niille tarkoitetuilla laitteilla on salassapidolla ja turvallisuusluokittelulla suojattaviin etuihin nähden potentiaalisesti erittäin vaarallista ja riskialtista, mikä Alafuzoffin on täytynyt asemansa ja kokemuksensa perusteella tietää, KKO:n tuomiossa sanottiin.
Alafuzoff ei myöskään ollut palauttanut asiakirjoja Puolustusvoimille, kun hänen asemaansa perustunut asiakirjojen käsittelyoikeus oli päättynyt.
– Erityisen moitittavaa ja suojattavien etujen kannalta potentiaalisesti vahingollista ja vaarallista oli ollut, että vastaaja oli käsitellyt korkeimman turvallisuusluokan asiakirjoja yleiseen tietoverkkoon kytketyllä henkilökohtaisella tietokoneellaan.
Julkisuus ei alentanut rangaistusta
KKO:n mukaan oikeudenmukainen rangaistus Alafuzoffin syyksi luetusta törkeästä palvelusrikoksesta olisi ollut kaksi vuotta ja kaksi kuukautta vankeutta. Oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi se päätyi alentamaan rangaistusta neljällä kuukaudella.
– Rikos on tehty vuosina 2005–2016 -- rikosasian keston kannalta merkitykselliset Alafuzoffiin kohdistuneet toimenpiteet ovat alkaneet, kun hänen kotiinsa on suoritettu kotietsintä maaliskuussa 2018. Asian kokonaiskäsittelyaika on siten ollut lähes kuusi vuotta hovioikeuden tuomion antamiseen 9.2.2024 mennessä, tuomiossa sanotaan.
KKO:n mukaan asian saama julkisuus ei sen sijaan vaikuttanut rangaistukseen. Alafuzoff oli vaatinut, että rangaistusta alennettaisiin sen vuoksi, että tapaus oli hänen mukaansa saanut laajaa ja ennakoimatonta julkisuutta.
– Tässä tapauksessa korkein oikeus katsoo, että asian saamaa julkisuutta ei voida pitää kysymyksessä olevaan tekoon sekä Alafuzoffin tehtäviin ja korkeaan virka-asemaan nähden kohtuuttomana tai poikkeuksellisen haitallisena. Rangaistusta ei siten ole aihetta alentaa asian saaman julkisuuden perusteella.
KKO:n mukaan rangaistuksen pituus ja Alafuzoffin menettelyn moitittavuus edellyttivät vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Yksi oikeuden jäsenistä oli rangaistuksen pituudesta eri mieltä. Hän sanoi lausunnossaan, että rikoksen vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä Alafuzoffin merkittävän syyllisyyden takia tämä olisi tullut tuomita oikeudenkäynnin viivästyminen huomioiden kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen.
Sanoi tehneensä töitä kotona
Syyttäjä ja Puolustusvoimat olivat vaatineet KKO:ssa Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta tai joka tapauksessa ehdotonta vankeutta. Lisäksi molemmat olivat vaatineet, että Alafuzoff määrättäisiin menettämään sotilasarvonsa, jos hänet tuomittaisiin vähintään kahden vuoden vankeuteen.
Alafuzoff vaatii ensisijaisesti, että KKO kumoaa hovituomion ja hylkää syytteen. Toissijaisesti hän vaatii, että KKO pitää hovituomion ennallaan.
Törkeän palvelusrikoksen tekoaikana 2005–2016 Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
– Alafuzoff on viimeisimmässä tehtävässään Euroopan unionin sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä johtanut sotilastiedustelua Euroopan unionissa. Tätä edeltävässä tehtävässään Pääesikunnan tiedusteluosaston tiedustelupäällikkönä hän on ollut koko Puolustusvoimien sotilastiedustelua johtava toimialapäällikkö, joka vastaa sotilastiedustelun strategisen ja operatiivisen johdon tehtävistä. Tähän sisältyy myös eri puolustushaarojen tiedusteluelinten johtaminen. Tiedusteluosaston apulaisosastopäällikkönä Alafuzoff on puolestaan toiminut tiedustelupäällikön sijaisena ja vastannut tiedusteluosaston päivittäisestä toiminnasta, KKO listasi ratkaisussaan.
Alafuzoff on myöntänyt syyllistyneensä perusmuotoiseen palvelusrikokseen. Hän on kertonut vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin.
Hänellä ei ole väitetty olleen asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.
Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-juttuun
Alafuzoffin kotoa takavarikoitiin keväällä 2018 muun muassa kaksi tietokonetta, kaksi ulkoista kovalevyä, useita cd-levyjä ja muistitikkuja sekä paperisia asiakirjoja. Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa.
Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten. Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siltä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, jossa käsittely on kesken.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.