Vastaamo-jutun hovioikeuskäsittely jatkui torstaina Aleksanteri Kivimäen puolustuksen asiaesittelyllä. Käräjillä yli kuuden vuoden vankeuteen tuomittu Kivimäki vaatii hovioikeudessa syytteidensä hylkäämistä.
Käräjätuomion mukaan Kivimäki tunkeutui oikeudettomasti Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään, latasi potilastietokannan, kiristi ja yritti kiristää yhtiötä ja sen asiakkaita sekä lopulta julkaisi netissä noin 33 000 ihmisen tiedot.
Kivimäen puolustuksen mukaan käräjätuomio perustuu todisteisiin, joista yksikään ei yksin osoita Kivimäen syyllisyyttä. Todisteissa määrä on korvannut laadun, Kivimäen asianajaja Peter Jaari sanoi.
– On vajavaista, moninaista näyttöä, joka pohjautuu tuomiossa paljolti spekulaatioihin. Luotettavaa käsitystä Kivimäen syyllisyydestä ei ole voitu muodostaa.
Puolustus on kyseenalaistanut sen, pystyikö käräjäoikeus analysoimaan teknistä todistelua huolellisesti ja muodostamaan siitä riittävää ymmärrystä. Todistelun laajuutta kuvaa, että keskusrikospoliisin (KRP) pääpöytäkirja tutkinnasta on yli 2 200-sivuinen. Lisäksi jutussa on laadittu yli 20 lisätutkintapöytäkirjaa. Hovioikeus on varannut kirjallisten todisteiden läpikäymiseen 13 päivää.
– Kun käsillä on epäselvä tilanne, se tulisi arvioida vastaajan hyödyksi eikä vahingoksi. Vastaajan käsityksen mukaan käräjäoikeuden näkemys on vaa'assa kääntynyt usein vastaajan vahingoksi tällaisissa tapauksissa, Jaari sanoi.
Olisiko kanssasyytetyllä ollut vaikutusta?
Puolustuksen mukaan tutkinnassa nousi esiin useita muita henkilöitä ja nimimerkkejä, joiden toimintaa kuitenkin selvitettiin vain vähän tai ei ollenkaan. Yksi heistä on Virossa asuva mies, joka nousi esiin tutkinnassa esiintyneen virolaisen ip-osoitteen myötä.
Aiemmin tänä vuonna KRP kertoi, että Virossa asuvaa henkilöä epäillään Vastaamo-vyyhdissä avunannosta törkeään kiristykseen ja avunannosta törkeään yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Miehen epäillään osallistuneen Vastaamoon kohdistuneeseen kiristykseen ja kiristysmateriaalin valmisteluun. Lisäksi hänen epäillään osallistuneen asiakastietojen levittämiseen verkossa.
Miestä ei epäillä Vastaamon asiakkaiden kiristämisestä. Asia on hänen osaltaan edelleen syyteharkinnassa.
– Käräjäoikeus ei voinut antaa Virolle ymmärrettävistä syistä mitään merkitystä. Jos Kivimäki ja tämä henkilö olisivat olleet yhdessä syytteessä ja asiaan olisi käräjäoikeudessa perehdytty, meille jää epäselväksi, mikä olisi käsitys siitä, kuka on syyllistynyt rikoksiin -- tai mikä kunkin osallisuus on ja onko sillä vaikutusta rangaistukseen, Jaari sanoi.
Hovioikeudenkäynti jatkuu marraskuun loppupuolelle. Kivimäkeä itseään on määrä kuulla lokakuussa.
Korvauksia voi edelleen hakea
Tietomurron uhrien korvausasiat on erotettu rikosprosessista. Korvauksia haetaan Valtiokonttorilta, joka virastona vastaa korvausten maksamisesta rikosten uhreille valtion varoista.
Suurimpana yksittäisenä uhreja edustavana tahona vastaamonuhrit.fi-juristit ovat tehneet Kivimäen kanssa sovintosopimuksia, joiden nojalla Valtiokonttori-korvauksia haetaan. Maksuttomassa sovintomenettelyssä on mukana tuhansia uhreja ja siihen voi yhä tulla mukaan.
– Uhrit eivät ole menettäneet oikeuttaan tulla mukaan prosessiin, vaikka olisivatkin pysyneet passiivisina tähän asti, juristi Jenni Raiskio korosti.