Kiusaamistilanteet ovat harvoin yksiselitteisiä. Taustalla voi olla hyvin monimutkaisia kiusaamissuhteita, eikä koululuokkaa voi täysin jakaa mustavalkoisesti kiusaamisen puolustajiin ja vastustajiin.
Oulussa olevan Maikkulan yläkoulun rehtori Mauno Hiltunen kertoo, että heidän koulussaan periaatteena on, että kaikki ovat viime kädessä vastuussa kiusaamiseen puuttumisesta.
Kiusaaminen on ryhmäilmiö.
– Kiusaamistilanne ei ole vain kiusaajan ja kiusatun välinen asia. Meidän täytyy kasvattaa oppilaita siihen suuntaa, ettei tämä ole vain yhden tai kahden ihmisen asia, vaan tämä on koko ryhmän asia. Mikään ryhmä tai luokka ei voi hyväksyä kiusaamista sinänsä, vaan se täytyy aina selvittää.
Lähes poikkeuksetta kiusaaminen vaikuttaa koko luokan ryhmädynamiikkaan.
Hiltunen luettelee neljä erilaista ryhmää, jotka usein näkyvät kiusaamistilanteissa:
1. Myötäilijät koostuvat muutamista, hieman ehkä koviksen oloisista kiusaajan porukkaan kuuluvista henkilöistä. He voivat jopa aktiivisesti auttaa kiusaamista, esimerkiksi naureskelemalla.
2. Hyväksyjät katselevat sivusta, mutta hyväksyvät tapahtumat.
3. Suuri hiljainen enemmistö on passiivisten ryhmä, joka ei uskalla puuttua kiusaamiseen, vaikka he saattavat inhota koko tilannetta.
4. Puuttujat voivat jopa lähteä aktiivisesti puhumaan kiusatun puolesta. Kiusaamiseen puuttuvia on kuitenkin vain harvoja.
Välillä kiusaaminen on niin salakavalaa, että aikuisten on sitä vaikea nähdä.
Nimenomaan suurta hiljaista enemmistöä kannustetaan kertomaan, jos he kokevat, että heidän oppilastoveriaan kiusataan.
– Tätä kynnystä olemme yrittäneet madaltaa. Kiusaamisen ja kaikkien sen juonteiden ilmi tuominen ei ole kuitenkaan helpoimmasta päästä, sillä monesti sen estää vaikenemisen muuri.
Ainakin tutkimusten valossa kiusaamisen kitkemisessä on onnistuttu hyvin Maikkulan koulussa, jossa kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen ovat olleet erittäin vähäistä 2000-luvun alusta lähtien. Koulussa on muun muassa saatu useampana vuonna peräkkäin kaikkein alhaisimmat koulukiusaamisluvut Stakesin valtakunnallisissa kouluterveyskyselyissä.
Vuodesta 2007 lähtien koulussa on noudatettu myös Turun yliopistossa kehitettyä kiusaamisen vastaista KiVa-toimenpideohjelmaa.
Ttiistaina koulu valittiin pitkäjänteisen ja määrätietoisen kiusaamisen vastaisen työnsä vuoksi vuoden KiVa-kouluksi.
Sen lisäksi, että koulussa tarkastellaan kiusaamista koko yhteisön kannalta, kiusaamisen ehkäisemisessä on auttanut nopea reagointi.
Pieniinkin epäilyksiin puututaan heti, ja asia käydään läpi niin monta kertaa kuin on tarpeen.
– Puuttuminen on välitöntä. Se ei kuitenkaan riitä, että asia todetaan, vaan täytyy myös todenteolla selvittää, mistä on kysymys. Lähtökohta on, että asiat pystytään selvittämään niin pian kuin mahdollista, ja siten myös sopimaan.
– Aikuisten puolelta sitkeä yrittäminen kannattaa aina.
Maikkulan lisäkis opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta saanut KiVa-ohjelma on käytössä 2300 peruskoulussa. Näissä kouluissa on laskettu kiusaavien oppilaiden osuuden vähentyneen 49 prosentilla ja kiusatuksi joutuvien oppilaiden osuuden 28 prosentilla vuosina 2009–2015.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA