Kirkolla on edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään. Sukupuolineutraalia avioliittolakia koskeva lakimuutos ei muuta kirkon autonomiaa.
Jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevat avioliittoon, avioliitto on oikeudellisesti pätevä, jos avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen minimiehtoja on noudatettu.
Papilla ei ole lain perusteella velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon.
Nämä asiat sisältyvät kirkkohallituksen tiistaina hyväksymään oikeudelliseen selvitykseen, joka koskee uuden avioliittolain vaikutuksia kirkolle. Laki tulee voimaan maaliskuussa.
Asiantuntijalausunnon selvitykseen antoi neljä oikeusoppinutta. Kirkon päättävä elin kirkolliskokous tilasi selvityksen vuonna 2015. Se sai hiljattain myös tilaamansa piispankokouksen selonteon.
Piispankokouksen pääsihteerin, teologian tohtori Jyri Komulaisen mukaan molemmat selvitykset vaikuttavat samansuuntaisesti.
– Kirkossa ei asiantila muutu 1. maaliskuuta, hän sanoo.
Marraskuussa kokoontuva kirkolliskokous ei päätä asiasta mitään. Kirkolliskokoukselle ei ole tehty aloitetta alkaa valmistella samaa sukupuolta olevan pariskunnan vihkimistä.
Piispankokouksella on toimivalta tulkita asiaa. Sen mukaan kirkkokäsikirjan kysymykset vihkikaavassa sitovat pappia, vaikka harkintavaltaa onkin esimerkiksi puheessa.
Jos kirkko päättäisi alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kirkolliskokouksen olisi muutettava vihkikaavaa. Sen pitäisi joko laatia uusi kaava tai uudistaa nykyistä kaavaa, jossa kysytään tahtoa ottaa toinen aviomieheksi tai -vaimoksi.
Muutos vaatisi kolmen neljäsosan määräenemmistön.
Mahdolliset rangaistukset voivat erota
Moni pappi on jo ilmoittanut vihkivänsä homopareja. Oikeudellisen selvityksen mukaan tällainen avioliitto on oikeudellisesti pätevä. Se ei myöskään aiheuta seuraamuksia vihittäville. Pappien kohdalla seuraamusten arviointi kuuluu tuomiokapituleille, joita on yhtä monta kuin hiippakuntia eli yhdeksän.
Tuomiokapitulit ovat toisistaan riippumattomia.
– Siksi ei ole automaatiota, että toimenpiteet olisivat samanlaisia. Kirkkolaki kuten rikoslaki ei sisällä mitään yksityiskohtaista rangaistusasteikkoa.
Kirkkolaissa määritellään keinot, joita tuomiokapituli voi antaa tietoisesti vastoin virkavelvollisuuksia toimivalle papille. Lievimmillään se voi olla varoitus ja vahvimmillaan virasta pidättäminen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Papiksi sopimattomaksi katsomansa henkilön tuomiokapituli voi erottaa virasta.
– Kukaan ei voi ennakoida, mitä skaalaa käytetään, Komulainen sanoo.
Vaikka kirkolliskokous merkitsee tilaamansa selvitykset marraskuussa vain tiedoksi eikä ainakaan tässä vaiheessa päätä niistä mitään, avioliittoasia voi tulla esille toisessa muodossa.
Käsittelyyn voi tulla yhden sen jäsenen tekemä aloite vihkioikeudesta luopumisesta. Aloitteen mukaan kirkolliskokouksen on selvitettävä, olisiko vihkioikeudesta luopuminen mahdollista.
Komulainen itse on julkisesti pohtinut vihkioikeudesta luopumista. Hänen mukaansa Raamatussa ei ole yhtään kohtaa, joka olisi selkeästi vihkimiskäsky, vaan kyse on yleisemmin tapakulttuurista ja uskonnollisten perinteiden liittämisestä elämän taitekohtiin.
MARIA KALLIOKOSKI/LÄNNEN MEDIA