Ikkuna-festivaali täyttää tänä syksynä pyöreitä, kun tapahtuma järjestetään Vaasassa 10. kerran 3.–4. syyskuuta.
Festivaali on ottanut paikkansa vaasalaisessa tapahtumakulttuurissa. 10 vuoden ajan ravintolat ovat koonneet samanhintaiset annokset ja menut, jotka julkaistaan Ikkunassa.
Harva kuitenkaan tietää, mistä idea on saanut alkunsa.
Tapaamisessa oivallus
Kaupunkilehti ei ole tyypillisimmästä päästä ravintolatapahtuman järjestäjänä.
Ikkunan entinen mainosmyyjä Niina Saarimaa muistaa vieläkin keskustelun, josta kipinä syttyi.
Saarimaa kertoo olleensa asiakastapaamisessa ravintola Fondiksen toimitusjohtajan Susanna Tuohiniemen kanssa.
– Ravintolamaailma pyörii paljon 20–30-vuotiaiden ympärillä. Kysyin Susannalta, onko varttuneeseen makuun mitään tapahtumaa tulossa. Hän vastasi, että itse asiassa ei.
Keskustelu herätti Saarimaan mielenkiinnon, ja hän otti asiasta kopin.
– Menin silloiselta päätoimittajalta Vesa Koivumäeltä kysymään, voisikohan Ikkuna-lehti toimia promoottorina, jos lähtisimme kehittämään ravintola- ja baaritapahtumaa. Siitä se lähti, pikkuhiljaa.
Punainen lanka
Ikkunan toimitus ja myynti lähtivät kehittämään ideaa.
Tapahtumaan otettiin vahvasti mukaan Vaasan ravintoloita ideoimaan ja pohtimaan toteutusta.
Jo ensimmäiseen tapaamiseen saatiin melkein 20 ravintoloitsijaa koolle.
Tapahtuman punainen lanka on pysynyt hyvin samanlaisena alusta saakka.
– Heti oli selvää, että tapahtuman on oltava kuluttajalle yksinkertainen. Samat hinnat, pari tuotetta ja visuaalinen näkyvyys.
Saman pöydän ääreen
Ravintoloille Ikkuna-festivaali on ennen kaikkea markkinointitapahtuma, Saarimaa sanoo.
– Ravintolat tulivat mukaan arvontakilpailuun ja laittoivat arvottavaksi lahjakortteja, jolloin he saivat uusia asiakkaita.
Saarimaa näkee hienona sen, että vaikka yritykset kilpailevat samasta asiakaskunnasta, heidät saatiin puhaltamaan yhteen hiileen. Toki alkuun mahtui muutama riitasointukin.
– Oli hyvin tärkeää, että saimme yrittäjiä istumaan saman pöydän ääreen, vaikka siellä tulikin väittelyä ja muuta kissanhännän vetoa.
Lopulta yhteinen sävel kuitenkin löytyi.
– Ei enää piikitelty toisia, vaan mietittiin yhdessä, miten saataisiin väki sohvalta liikkeelle.
Onnistunut ensikertalainen
Saarimaan mukaan tapahtuman ajankohtaa mietittiin tarkasti.
Lopulta tapahtuma järjestettiin huvilakauden päättäjäisten jälkeisenä viikonloppuna, kuten nykyäänkin.
Vaikka festivaali on pysynyt hyvin samankaltaisena, Saarimaa näkee, että mahdollisuuksia kehitykselle voisi vielä olla.
– Edelleen kaipaisin drinkkipuolelle jotain. Kevät- ja kesäaikaan tulee lähdettyä terasseille, mutta miten syksyn alussa saisi houkuteltua ihmisiä enemmän ulos?
Saarimaan mukaan suunnitteluvaiheessa pohdittiin baarien roolia festivaaleilla. Hyvin nopeasti ne löysivät kuitenkin paikkansa jatkopaikkoina.
– Kun mennään ravintolaan syömään, halutaan usein mennä vielä jonnekin istumaan iltaa.
Vaikka Saarimaa kertoo tapahtuman suunnittelun järjestämisen vaatineen ponnistuksia, palaute oli alusta asti myönteistä.
– Ravintolat ja baarit olivat ensi kerrasta lähtien tyytyväisiä tapahtumaan.
Riikka Ilmonen
